Kuuntele kolumni kirjoittajan itsensä lukemana
YLE Areenasta.
Hyvää itsenäisyyspäivää Viro!
Viro viettää tänään itsenäisyyspäivää. Naapurimaiden samanikäisyys korostuu sitä enemmän, mitä kauemmaksi Viron kehityksen vuosikymmeniksi keskeyttänyt miehitys jää. Tämän päivän suomalaisten parikymppisten sukupolvi ei enää muista etelänaapuriaan entisenä neukkulana. Viroon matkustaessa ei enää tarvitse näyttää passia, eikä vaihtaa rahaa. Rautaesiripun takaisesta mystisestä tuntemattomasta on tullut ihan tavallinen naapuri.
Tänä vuonna molemmissa naapurimaissa on parlamenttivaalit, lähes samoihin aikoihin. Kummassakin maassa kampanjointi on jo täysillä, vaalikeskustelujen aiheet ovat kummassakin omat.
Yllättävintä vaalien alla on se, että yllätyksiä odotetaan tällä kertaa enemmän Suomen lahden pohjoisella puolella kuin eteläisellä.
Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen maan nuori demokratia on ollut etsimisen tilassa, ja siksi muutokset poliittisissa kuvioissa ovat saattaneet olla isoja vaaleista toisiin. Kokonaisia uusia puolueita on syntynyt tyhjästä ja menestynyt nopeasti, ja toisaalta aiemmin elinvoimaisia ja laajaakin kannatusta nauttineita puolueita on kadonnut täysin.
Ihmisten äänestyskäyttäytymistä ei Virossa ohjaa sukupolvia jatkunut vastakkainasettelu “punaisten” tai “valkoisten” välillä, siellä puolueen valinta ei ole sidottu niin vahvasti ihmisten identiteettiin kuin täällä Suomessa. Siellä on enemmän seurattu poliitikkojen tekoja ja sanoja, ja mieltä on muutettu onnistumisten tai pettymysten mukaisesti.
Suomessa poliittinen kartta on pysynyt siihen verrattuna hämmästyttävän vakaana. Kolme isoa puoluetta ovat pitkään pysyneet isoina, ja suunnilleen samankokoisina. Niiden perässä tulee pari noin kymmenen prosentin puoluetta ja muutama vielä pienempi. Vaalitaistelua on käyty pienten prosenttiyksiköiden muutoksista isojen puolueiden äänisaaliissa. Jonkun ison puolueen kannatuksen nousu tai lasku prosentin tai parin verran on ollut jo iso muutos, ratkaiseva sen kannalta, kuka kulloinkin lasketaan voittajaksi tai häviäjäksi.
Nyt kaikki on toisin, molemmin puolin Suomenlahtea.
Viron parlamenttivaaleissa ei tällä kertaa suuria muutoksia edellisiin vaaleihin verrattuna odoteta. Nykyisistä hallitsijoista veikataan uusia voittajia, entistäkin suuremmalla menestyksellä. Pääministerin puolueelle, toiselle kahdesta hallituspuolueesta, ennustetaan jopa neljänkymmenen prosentin äänisaalista – lamasta ja leikkauksista huolimatta.
Muidenkaan puolueiden kannatuslukuihin ei odoteta suuria muutoksia. Jännitetään sitä, ylittävätkö vihreät, joiden listoilla on tällä kertaa paljon tunnettuja sitoutumattomia ehdokkaita, viiden prosentin äänikynnyksen päästäkseen Riigikoguun. Sosiaalidemokraatit eivät ole olennaisesti nostaneet kannatustaan siitä huolimatta, että puolue valitsi syksyllä uudeksi johtajakseen nuoren ja kyvykkään Sven Mikserin. Ollaan siis tilanteessa, jossa muutaman prosentin muutokset edellisiin vaaleihin verrattuna ovat isoja, ja ratkaisevia.
Suomessa on samaan aikaan “kolmesta suuresta” tullut yllättäen “neljä suurta”. Perussuomalaisten marginaalisesta pikkupuolueesta, populistisesta protestipuolueesta, on tullut vakava haastaja etenkin asemiaan menettäneille sosiaalidemokraateille – ja oikeastaan kaikille “suurille”. Enää ei lasketa vaalituloksia yksi prosenttiyksikkö kerrallaan. Jotain on olennaisesti muuttunut – kuinka olennaisesti, näkyy vaaleissa.
Tämä kaikki ei tarkoita, että Suomi olisi nyt uusi Viro tai toisin päin. Mutta tilanne on omiaan kumoamaan asetelmaa, että toisella puolella lahtea on vakiintunut, vauras ja tapahtumaköyhä “tylsä” Pohjoismaa ja toisella puolella arvaamaton ja villi “itä”.
Suomi taistelee hyvinvointivaltion säilyttämisen puolesta samaan aikaan, kun Viro edelleen yrittää rakentaa omaansa, omalla tavallaan. Yllätyksiä voi täällä olla tulossa muitakin, Perussuomalaisten vaalimenestyksen lisäksi – ja kaikki eivät välttämättä ole miellyttäviä.
Virossa ei “perusvirolaista” puoluetta ole. Eikä muutakaan kovin erikoista vaalien alla. Ei tietoa jännityksestä kansallisryhmien välillä, jota jotkut ovat sieltä odottaneet. Puolueiden välistä syyttelyä ja kinastelua, toki. Mutta sehän kuuluukin demokratiaan.
Sunnuntaina Haapsalussa sattuneen traagisen tulipalo-onnettomuuden uhreja muistaen Viro juhlii tänään itsenäisyyttään hillitysti. Surukin kuuluu arkeen.
Itsenäisyyspäivästäkin tulee sitä arkisempi juhla, mitä useammin sitä on vietetty, ja mitä itsestäänselvemmäksi itsenäisyys muuttuu. Suomen rutiineihin siinä asiassa on tietysti vielä matkaa, kuten myös suomalaiseen BKT:seen.
Mutta Viron olemassaolon ihmettelyn ja ihailunkin aika on ohi. Nyt peukaloita voidaan pitää demokratian ja normaaliuden puolesta itärajalla ja Viroa kauempana etelässä. Etelässä Suomen lahden takana on tänään jo arkinen, normaali, hyvin tavallinen naapuri.
Hyvää itsenäisyyspäivää Viro.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Onnittelut Virolle. Hyvä tapa tutustua Viroon on polkupyörä:
http://ryyti.blogspot.com/2010/06/viron-kierros-polkupyoralla.html
http://ryyti.blogspot.com/2009/03/itameren-kierros.html
Suosittelen. Ei ikärajaa.
Luen paraikaa Erkki Tuomiojan uutuutta Viron historiasta.
Jaan Krossin tuotanto ja Tuomiojan kirja pontiminani yhdyn lämpimästi Viron onnittelijoiden joukkoon itsenäisyyspäivän johdosta!
Isäni oli 1919 mukana Viroa vapauttamassa ja hänen kertomuksensa ovat tarttuneet mielen pohjalle: Viva Viro!
Antti, kaksi kysymystä: ottaako Tuomioja kantaa Viron miehitykseen ja oletko lukenut A. H. Tammsaaren Totuutta ja oikeutta? Jos minulta kysyttäisiin (mitä kukaan ei tee), niin sanoisin, että Oikeus ja kohtuus on parempi kuin Täällä Pohjantähden alla. Suosittelen kaikille, jotka ovat kiinnostuneet Viron menneisyydestä.
P.s. Onnitelut Virolle ja virolaisille.
Tuomiojan kirja (Jaan Tonisson ja Viron itsenäisyys, Tammi 2010) on minulla sen verran kesken, että en vielä tohdi hänen kannanottoaan referoida. Tuomiojan katselee Viroa ja Suomea kirjassaan rinnan.
Tammisaaren kirja on minulta lukematta (laitetaan lukulistalle).
Krossin "Rakkaat kanssavaeltajat 1, 2" on hyvin mielenkiintoinen muistelus erittäin aroista asioista.
Aamuinen lipunnosto Toompealla auringinnousun aikaan on aina yhtä vaikuttava. Yleisöä oli kokoontunut parlamentin (Riigikogu) sisäpihalle aivan tungokseen. - Klo: 7.33 kajahtavan "Mu Isamaa, mu õnn ja rõõm" saattelemana nousi sini-musta-valkea Pitkän Hermannin salkoon. Puheet pitivät parlamentin puhemies Ene Ergma ja evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Andres Põder. - Suomen edustajina olivat (ainakin) sotilasasiamies apulaisensa kanssa.
Kello yhdeksältä oli vuorossa valtiovallan ja kansalaisjärjestöjen seppeltenlasku Vapauden Ristin juurelle.
Virolaiset ovat sananmukaisesti Jumalaa pelkäävää kansaa, joten Tuomiokirkossa klo: 9.45 alkaneessa juhlajumalanpalveluksessa oli hyvin tilaa. Samoin diplomaateille varattu osasto oli täydempi kuin muille kutsuvieraille varattu tila. Suomen suurlähettiläs oli paikalla. - "Olkoon Viro hyvissä käsisssä. Ja se on sitä, kun se on Jumalan käsisssä!", uskoi saarnassaan arkkipiispa Põder. - Tallinnan lääninrovasti Jaan Tammsalulla (liturgi) on muuten hyvä ääni.
Klo: 11 alkanutta paraatia ja ohimarssia Vapaudenaukiolla komensi Puolustusvoimain komentaja kenraaliluutnantti Ants Laaneots ja sen otti vastaan tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves. - Kenraali Laaneotsan puhe oli Viron historiaa kertaava, aina yhtä jämäkkä ja sotilaallinen. Hieno upseeri.- Yhtäkylmässä (-18C) paraatissa olin viimeeksi v. -84 Savonlinnassa.
Ohimarssi oli siitä havainnollistava, että se kesti ylilentoineen noin 10 minuuttia ja siihen osallistui muutama sata miestä. Saman verran kuin on Viron suurimman puolueen, Reformi-puolueen, kaavailemassa palkka-armeijassa?
Illalla Estonia-konserttitalossa on juhlakonsertti, presidentin puhe ja vastaanotto. Tanssiaisia ei Haapsalun murhenäytelmän takia järjestetä. Ehkä se antaa kutsuvieraille enemmän aikaa keskusteluihin "epävirallisessa" tapaamisessa. Aiheita varmasti löytyy.
Head 93. aastapäeva Eesti Vabariigile ja Eesti kodanikele!
Virolle mitä parhainta ja juhlavinta Itsenäisyyspäivää ja itsenäisyyttä!
Minusta Suomella ja Virolla on selkeä ero siinä, että täällä vielä kunnioitetaan itsenäisyyttä ja siihen liittyviä arvoja. Viro on tulossa isänmaan näkökulmassa onneksi selvästi Suomesta jäljessä. Kuten sanot, itsenäisyyden vietto väljähtyy vuosien varrella.
Katsoin televisiosta Antti-Pekka Mustosenkin siteeraamaa jumalanpalvelusta tuosta naapurikirkosta. Siellä se A-P näytti istuvan, kuten hyviin tapoihin kuuluu. Tilaisuus oli selkeä.
En muuten voinut olla tekemättä vertailua Viron presidentin ja Suomen presidentin välillä. Todettakoon yksinkertaisesti, että Toomas Hendrik Ilves näyttää ja käyttäytyy kuin presidentti, olematta ylimielinen tai teeskentelemättä olevansa jotain.
Toivotan Virolle antoisia itsenäisyyden vuosikymmeniä.
"Minusta Suomella ja Virolla on selkeä ero siinä, että täällä vielä kunnioitetaan itsenäisyyttä ja siihen liittyviä arvoja."
TÄÄLLÄ vielä kunnioitetaan...
Hmm!
En muuten voinut olla tekemättä vertailua Viron presidentin ja Suomen presidentin välillä. Todettakoon yksinkertaisesti, että Toomas Hendrik Ilves näyttää ja käyttäytyy kuin presidentti, olematta ylimielinen tai teeskentelemättä olevansa jotain. // Veikko Saksi
Sama tulos olisi myös vertailussa Matti Vanhanen vs Andrus Ansip
sekä
Iivin Masson suomalaiset kirjoitukset vs virolaiset kirjoitukset [Selitys: Masson virolaissa mediossa julkaistavat kirjoitukset ovat mielestäni laadukkaampia kuin suomalaisissa medioissa.] Jostain syystä minulle vain syntyy tämä tietyssä mielessä hassu mielikuva,
Head iseseisvuspäev Eesti vabariik! Õnnelikud tulevasteks aastateks Eestile.
Onnittelut Virolle ja kaikille virolaisille Viron itsenäisyyspäivän johdosta!
Lämpimät onnittelut.
Erityisesti arvostan viisautta antaa nuorelle polvelle heti vastuu palautetun itsenäisyyden muotojen rakentamisessa.
Onnittelut veljeskansalle itsenäisyyspäivänä!
"Nyt peukaloita voidaan pitää demokratian ja normaaliuden puolesta itärajalla ja Viroa kauempana etelässä."
Tänä päivänä elämme yhtä dramaattista aikaa kuin syksyllä -89. Riippuen suunnasta mihin arabimaiden kehitys johtaa, seuraukset voivat olla jopa vuotta -89 merkittävämmät, hyvässä tai pahassa. Mielenkiintoista on se, että miten huonosti tämä tällä hetkellä tajutaan ja miten vähän bloggaajat ovat asiasta kirjoittaneet.
Mukavaa oli havaita, että blogin kirjoittajakin oli ehtinyt presidentin vastaanotolle Estonia-konserttitaloon.
Presidentin puheen kuuli varmaan suomalainen toisella tavalla kuin virolainen. Tosin en tarkastanut asiaa Suomen suurlähettiläsparilta.
Pidin "konsertista" erityisesti sen monipuolisuudesta johtuen. Teemana "Estonia" sopi päivään hyvin ja esim. Estonia-flyygeli soi Indrek Laul ´in sormissa aivan upeasti, Estonia-ooppera oli oopperaa, mutta Estonia-baletti taas silmää ilahduttavaa.
Vastaanotolla silmään pistävää on kansallisasujen suuri määrä. Kunniamerkkejä ei kanneta "joulukuusi" -tyyliin. Ilokseni huomasin kuitenkin kansanedustaja, kapteeni (res) Aivar Riisalulla ns. pienet kunniamerkit, sillä tilaisuus oli alkanut klo: 18 jälkeen.
Suur tänu külalislahkuse eest!
Sen 19 vuoden aikana jonka olen Virossa aktiivisesti käynyt on kehitys läsimaiseksi yhteisöksi ollut valtava.Kiitos suomenpojille kun aikanaan autoitte meitä.Nöyrä kiitos kumpuaa myös omia veteraanejamme kohtaan,kun vertaa Viron kehitykseen sillä ajalla kun se oli Neuvostoliiton osavaltio.
Suurin muutos jonka olen Neuvostoeestin ja nykyisen Viron välillä pannut merkille niin venäläisväestön äänenkäyttö on käynyt hiljaisemmaksi.
Onnea ja menestystä tulevaisuudellenne louna naabrit.
Hyvää itsenäisyyspäivää Viro.
Kyllä on maa muuttunut 90-luvun alusta, jolloin siellä ensimmäisen kerran kävin. Seuraavat 20 vuotta ja... niinpä... täällä ollaan taas yllättyneitä.
Onneksi olkoon Viro. Te teitte sen, vastoin yhenkään uhkapelurin veikkausta, vastoin yhenkään länsimaisen demokratian tukea, suoranaista vastustusta, USA:n Presidentti vanhempi Bush etunenässä, Koivisto syntipukkina. Mutta Suomi on kuiteskin enemmin sinistä ja valkoista kun punaista ja valkoista, silti mieluummin köyhää kun rikasta. Voisithan sinä Masso suomalaisena kertoa sen Suomesta Ruotsiin muuttaneiden tarinan siinä kun Oksanen virolaisena pöhni virolaisten tarinan.
"Eikä muutakaan kovin erikoista vaalien alla."
Luin gallupin tuloksia, jossa suurin puolue oli menettänyt suosiotaan 12% suosiostaan. Jos se realisoituu vaalitulokseksi, on sanoma selkeä.
http://www.ohtuleht.ee/index.aspx?id=416083
Katselin Ühtne Eesti Suurkogu 2/2 ohjelmaa, jossa katsomossa istui monet Viron politiikan ja yhteiskunnan vaikuttajat. - Jos oli entisen oikeuskanslerin Allar Jõksin puhe korkea moraalinen, niin kyllä tämäkin klippi kertoo jostakin muusta kuin Viron tylsistä vaaleista:
A-P Mustonen, tuo Ühtne Eesti Suurkogu on teatteriesitys.
Muille tiedoksi, etteivät porot kolistele ämpäreitä fiktiossa.

Kommentoi 23 kommenttia