Kuuntele kolumni kirjoittajan itsensä lukemana
YLE Areenasta.
Kuka rakastaa liberaalia?
”Venäjä ei ole enää diktatuuri. Ajan myötä Venäjästä tulee demokratia. Teidän ei pitäisi yrittää kiirehtiä asioita”. Näin Lilia Shevtsova siteeraa uusimmassa Foreign Policy -lehdessä länsimaista intellektuellia, joka tapaamisessa venäläisten liberaalien kanssa yrittää rauhoittaa heitä. Ei tässä ole mitään hätää. Ei kannata keinuttaa venettä.
Shevtsova on huolissaan siitä, että länsimaiset poliitikot ja myös älyköt ovat lakanneet tukemasta venäläisiä liberaaleja. Myös EU:n Venäjä-politiikka pikemminkin vahvistaa nykytilannetta kuin pyrkii muuttamaan sitä. Toki, EU-parlamentti myönsi venäläiselle Memorial-järjestölle vuoden 2009 Saharov-palkinnon mielipiteenvapauden edistämisestä. Mutta myös Sergei Kovalev, joka otti palkinnon vastaan järjestön nimissä, valitti kiitospuheessaan, että Eurooppa harvoin enää esittää suosituksia Venäjälle demokratian ja ihmisoikeuksien osalta. Välillä se on mieluummin täysin hiljaa näistä asioista.
Nyky-Euroopan varovainen lähestyminen tai perusteeton optimismi Venäjän suhteen on Suomessa tavanomaista. Täällä ei ole oikeastaan koskaan löytynyt paljon ymmärrystä Venäjän – tai aiemmin Neuvostoliiton toisinajattelijoille. Anna Politkovskajan kohtaloa tosin kauhisteltiin, muista murhatapauksista on jonkin verran keskusteltu medioissa.
Mutta virallinen Suomi on hyvin hiljaa ihmisoikeustilanteesta naapurissa. Kun Viron tai muiden N-Liiton vaikutusvaltaan kuuluneiden valtioiden johtajat ovat avoimempia, heitä syytellään traumoista ja liioittelusta. Tällä tavoin Venäjän niin kutsuttua ”suvereenia demokratiaa” ymmärtämällä käännetään selkä ennen kaikkea heille, jotka vapaata Venäjää eniten kaipaavat: venäläisille liberaaleille ja demokraateille.
Anne Applebaum, joka on kirjoittanut kansainvälisesti tunnetun (mutta ei suomennetun) kirjan Gulag, huomauttaa, että nykyaikainen ihmisoikeusliike sai oikeastaan alkunsa 60- ja 70-luvun Venäjältä. Hrustshevin aikaisen ”sulan” olosuhteissa tiedemies Andrei Saharov ja muut liberaalit venäläiset vaativat todellisia kansalaisoikeuksia ja henkistä vapautta.
Liike tukahdutettiin Neuvostoliitossa, mutta se herätti laajaa kiinnostusta ja sympatiaa lännessä. 1975 Saharoville myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Mistä johtuu, että nyky-Venäjän liberaalit eivät enää saa vastaavanlaista sympatiaa osakseen, vaikka Venäjä on edelleen hyvin kaukana oikeasta demokratiasta?
Venäjällä ei enää järjestetä toisinajattelijoille näytösoikeudenkäyntejä. Valitettavan monet heistä vain ammutaan tai heitetään ulos ikkunoista, eikä tekijöistä kuulu vuosiin mitään. Kuolleet journalistit, vaikka heitäkin on masentavan paljon, edustavat vain jäävuoren huippua. Useammat vaiennetaan vaikkapa uhkailemalla ja pahoinpitelemällä. Tilanteeseen nähden länsimaiden reaktiot ovat jääneet hyvin vaimeiksi.
Shevtsova arvostelee Gerhard Schröderia siitä, ettei tämän omatunto estänyt häntä tukemasta Venäjän autokratiaa liittymällä Nordstream-yhtiön hallitukseen. Suomessa ei vastaavanlaisesta tapauksesta ole juuri keskusteltu. Paavo Lipposta mainostettiin EU-presidenttiehdokkaana hänen Nordstream-kytköksestään huolimatta. Asiaan liittyviä eturistiriitoja ei sen kummemmin pohdittu.
Miksi sitten Euroopalle, ja meille Suomessa, on niin tärkeää teeskennellä, että Venäjän demokratia on aivan kohta nurkan takaa näkyvissä, tai että maan epädemokraattisuudella ei ole väliä? Onko kysymyksessä taloudellinen laskelmointi, vai joku laajempi haluttomuus enää puolustaa länsimaisiksi miellettyjä arvoja: vapautta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia?
Niin tai näin, lännen vastahakoisuus tukea demokraattisia voimia Venäjällä ei harmita pelkästään liberaaleja venäläisiä, jotka toivovat ja odottavat länneltä moraalista tukea. Se nakertaa myös lännen omaa identiteettiä. Minkä arvoisia ovat puheemme omasta vapaamielisyydestämme, jos emme halua puolustaa vapauden arvoja rajojemme takana?
Palaan vielä Shevtsovan sanoihin: ”Venäjän liberaalit ovat ehkä pieni vähemmistö, mutta jos länsi menettää sen länsimielisen vähemmistön, se menettää Venäjän kokonaan”.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Maailman ja Euroopan kannalta, kuten myös Suomen kannalta, tärkeintä on, että Venäjä säilyy ortodoksisena, kristillisenä, suurin piirtein täysjärkisenä ja sotilaallisesti voimakkaana valtiona.
Tässä suhteessa Suomella ei ole intressejä tehdä Venäjästä kukkahattujen maata kuten Suomessa on ikävästi käymässä.
Itse olen ainakin suhtautunut Venäjään ja venäläisiin päivä päivältä myötämielisemmin - johtunee molempia osapuolia hyödyttävästä arkipäiväisestä taloudellista kaupankäynnistä - ei pamflettien julistuksista.
Arvostan Medvedeviä ja Putinia. Ei sen kummempaa.
""Itse olen ainakin suhtautunut Venäjään ja venäläisiin päivä päivältä myötämielisemmin - johtunee molempia osapuolia hyödyttävästä arkipäiväisestä taloudellista kaupankäynnistä - ei pamflettien julistuksista.
Arvostan Medvedeviä ja Putinia. Ei sen kummempaa.""
Minä arvostaisin Venäjää enemmän ja noita roistoja edes vähän, jos tuo molempia osapuolia hyödyttävä jne. jne. olisi vaikkapa tämän KNFIJV:n Ehdotus 2007:n viitoittaman tiekartan mukaista aitoa taloudellista yhteispeliä mm. Itämeren kaasuputkihankkeen suhteen - siis, ei Molotov-Ribbentrop 2 tai Zyklon CCCP Siperiasta Saksaan, vaan Yhteishyvä Suomen Viipurin kautta, ks.
http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html#yhteistyoehdotus2007
Venäjä ei muuten ole kristillinen eikä aidosti ortodoksinen, vaan pimeyden voimia kumartava ja palveleva Punaruskean synodin pillin mukaan tanssiva stalinilais-putinilainen saalistuskolonialistikapitalistinen KGB-satanokratia.
Mika Eiramaa, tutkija
KNFIJV
http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html
- Mitäs me sanottiin, oltiin oikeassa alusta alkaen!
Itse pidän sitä kuitenkin parempana, että on yksi riittävän voimakas järjestelmä päällä (valtio) ja sen alla kukin voi tehdä omaa bisnestään.
Ja jos bisnes on jotenkin valtion kontrolloimaa, kertyy siitä myös verotuloja "narodin" hyvinvoinnin parantamiseksi.
Isossa turkissa on paljon pieniä kirppuja, mutta ei sen vuoksi pidä koko turkkia tuleen viskata.
Sanomalla Venäjää kristilliseksi maaksi on sama kuin blogissa esiintuotu Venäjän kutsuminen demokratiaksi.
Mutta mitä niin positiivista lopulta on demokratiassa, että sitä täytyisi ajaa jokaiseen maailman maahan kuin käärmettä pyssyyn? Kristillisyydessä on sentään puolensa, rakkauden kantava teema, mutta eikös demokratia sellaisena kuin suomalaiset poliitikot sen ymmärtävät, ole aika torso?
Ortoddoksikirkon vaikutus Venäjällä on vaihdellut aikakausittain. Se on ollut vahvimmillaan perinteisesti, kun kirkkoa on tarvittu ulkoista uhkaa vastaan. Nyt kirkko on noususuhdanteessa!
"tärkeintä on, että Venäjä säilyy ortodoksisena, kristillisenä, suurin piirtein täysjärkisenä"
Ristiriitaisia vaateita Venäjä-pololle!
Virallista Suomea ja valtamediaa lienee turha vielä pitkään toviin odotella mukaan moraaliseen heräämiseen. Toivon voi laskea ainakin aluksi lähinnä vapaan kansalaistoiminnan ja hyvässä mielessä älyllisen "etujoukon" muodostaman keihäänkärkiaallon varaan. Onneksi se ei ole koskaan laantunut täysin, vaan sinnittelee elpyäkseen jälleen voimiinsa.
Nyt: Kansalaiset neuvostofasistisen imperialismin jäänteitä vastaan ja ihmisoikeuksien ja luonnon puolesta!
Mika Eiramaa, tutkija
KNFIJV
http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html
- Mitäs me sanottiin, oltiin oikeassa alusta alkaen!
Kukaan ei voi pakottaa Venäjää demokraattiseksi, elleivät venäläiset itse demokratiaa halua. Monet eivät halua. Ulkopuolelta annettu tuki puolestaan tulkittaisiin helposti Venäjän sisäisiin asioihin sekaantumiseksi, mitä se olisikin.
Länsimainen demokratia olisi paljon houkuttelevampi, jos länsimaat itse noudattaisivat sitä. Tapa jolla EU:n uusi "perussopimus" juntattiin läpi, kertoo aika paljon EU:n demokratian tilasta. Kansanäänestyksiä ei haluta; jos niitä kuitenkin järjestetään, niiden tuloksia ei kunnioiteta, vaan kansaa äänestytetään kunnes saadaan haluttu tulos. EU ei pyri muuttumaan kansalaisten tahdon mukaiseksi, vaan muuttamaan kansalaisten mielipiteitä Brysselin tahdon mukaiseksi. Kalliit, veronmaksajien rahoilla järjestetyt mielipiteenmuokkauskampanjat eivät ole harvinaisia. Tämäkö demokratiaa? Entä Suomen demokratia? Milloin suomalaiset pääsevät äänestämään pakkoruotsista? Ulkomaalaispolitiikasta?
Suomalaisten poliitikkojen haluttomuus tunnustaa Venäjän "demokratian" tila, liittyy yleisempään haluttomuuteen tunnustaa yhtään mitään tosiasioita. Naton tulo Baltiaan "ei muuttanut turvallisuustilannetta"; ei myöskään Venäjän kaasuputki; ei hyökkäys Georgiaan. Yhtään mikään ei vaikuta yhtään mihinkään. Suomalaiset poliitikot pelkäävät, ja tämän vuoksi kiistävät uhat.
Jotenkin tuntuu, että me Suomessa olemme eurososialidemokratian ja teokratian rajamailla näillä viikoilla.
Meillä on islamilaisille maille tyypillisiä monokulttuuriin liittyviä fragmentoituneita ongelmia.
Aion nyt vähän provosoida Tapio_o_nevaa: Tässä pitäisi ottaa konditionaalin lisäksi käyttöön subjunktiivi ja jurislatiivi-immunitatiivi, jos niitä suomen kielessä olisi. Et pääse minua vastaan kanteita tekemään ainakaan menestykseekkäästi, kun tyydyn sanomaan, että samassa mielessä Pahan Valtakunta voisi maksaa Sinullekin, kuin on pimeyden kekäleenhohtoista mammonaa tarjoillut mm. (nykyisille ja ex-) poliitikoille (Lipponen, Schröder…), papeille (Patriarkka Aleksi, Molari…) ym. yli tusinasta hopeadenarista kiinnostuneille pikkufausteille: edesauttaakseen Stalinistanin paluuta ja luonnonvastaisen kaasuputken kaltaisia Ribbe-Molon-työntäjäisiä Suomi-neidon ja muiden viattomien sieluun salakavalasti takakautta.
Jos mielestäsi kirjoituksissani on kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön täyttäviä elementtejä solvaavassa tai herjaavassa mielessä, niin tervetuloa käräjille osoittamaan käsityksenne oikeaksi. Olen luetuttanut tämän (ja kaikki muutkin) kirjoitukseni lakimiehellä ja myös poliisilla (yksityisesti) ja kirkkaasti ovat laillisuuden ja hyvän tavan mukaisiksi arvioitu.
Mika Eiramaa, tutkija
KNFIJV
http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html
Mitäs me sanottiin, oltiin oikeassa alusta alkaen!
Masso luettelee asioita jotka kaikki tiedämme, eli Venäjällä on toimittajat vaarassa ja länsi ja lännen etunenässä Suomi vaikenevat. Masso ei vain suoraan kerro, miten Venäjän ihmisoikeus- ja demokratiakehitystä tuetaan. Masson mielestä se pitäisi tehdä ylimielisyydellä ja eristämällä, toisin sanoen alentavalla kohtelulla. Varsinkaan Venäjän pienillä naapurivaltioilla, ml. Suomi, ei ole tähän varaa. Mielestäni Venäjään voi vaikuttaa parhaiten olemalla sen "kaveri", ja ylipäätään luopua ylimielisestä oppimestarisuhtautumisesta Venäjään. On naurettavaa jos pikkiriikkiset naapurivaltiot olevinaan opettavat 10-20 kertaa suurempaa naapuriaan.
Virolla on varaa kesyttää Venäjän peto Yhdysvaltain ydinasein. Meidän kanssa ei leikitä!
Samoilla perusteilla Natsi-Saksaan saattoi parhaiten vaikuttaa olemalla sen "kaveri".
Sitä sanottiin "myöntyväisyys politikaksi",jonka malliesimerkki oli "Rauha meidän aikanamme"Chamberlain.
"On naurettavaa jos pikkiriikkiset naapurivaltiot olevinaan opettavat 10-20 kertaa suurempaa naapuriaan."
Niin, Venäjä ei opi ihmistavoille vaikka kuinka yrittäisi opettaa.
Vanha hyvä sanonta kuuluu: ellei voi opettaa pitää lopettaa.
Vastaa Putkinen seuraavaan:
Miksi yleensäkkään kenenkään pitäisi opettaa toista valtiota ihmistavoille ja millä valtuuksilla? Johan Linnan Tuntemattomassakin todetaan, että "oikeus seuraa voittajan miekkaa". Suomihan ei tainnut selviytyä voittajana.
Kuka määrittää ne oikeat ihmistavat (termi sinällään on väärä)? Putkinenko suuressa viisaudessaan ja humanismissaan? Tuskin vaan.
Miksi suomalaisten pitää aina yrittää opettaa muille miten pitää elää ja käyttäytyä? Opetaltaisiin itse ensin. Suomiko on maailman ainoa valtio jossa kaikki asiat ovat kunnissa. Me olemme Pohjolan Japani eikä meillä ole korruptiota? Hah hah.
Voitko ystävällisesti täsmentää, että kumpi pitää lopettaa ellei voi opettaa, oppilas vai opettaja? Tässä viisaudessahan taitaa se painolasti olle opettajan kannettavana.
Sellainen maa, joka ei itse asiaa älyä tai kykene/halua, joutaa hajota.
"Suomalaiset eivät kumminkaan edes halua pahaa, edes veli-venäläisille."
=> Minusta Espoon hiippakunnan tuomiokapituli on poistamassa tätä heikkouttamme poistamalla Juha Molarin papinvirasta. Venäjän vapaa ja raikas vihaaminen alkaa olla jällen Suomessa sosiaalisesti hyväksyttävä käyttäytymistapa.
Ihmetyttää, mitkä Molarin motiivit ovat olleet pimeyden voimia ylistellessä... Venäjä ei ole kristillinen eikä aidosti ortodoksinen, vaan pimeyden voimia kumartava ja palveleva Punaruskean synodin pillin mukaan tanssiva stalinilais-putinilainen saalistuskolonialistikapitalistinen KGB-satanokratia.
- Venäjä, jakomielisten valheessaeläjien vainoharhainen retrovaltakunta.
-Joka luottaa Venäjään, valmistelee itsemurhaa.
(KNFIJV/aforismit)
Mika Eiramaa, tutkija
KNFIJV
http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html
- Mitäs me sanottiin, oltiin oikeassa alusta alkaen!
No eipä rakasta juuri kukaan...
"Minkä arvoisia ovat puheemme omasta vapaamielisyydestämme, jos emme halua puolustaa vapauden arvoja rajojemme takana?"
Eivät juuri minkään, mutta eivät suomlaiset nyt kovin vapaamielisiä ole. Ja vapauden arvojen puolustaminen rajojen takana on taas imperialismia, mikä ei missään tapauksessa käy suomalaiseen kansallisvaltion suvereniteetti -liturgiaan. Paitsi toki Venäjällä on vähän oikeus suurvalta-asemaan ja puuttua naapureiden tekemisiin.
Ja lopuksi; suuressa osassa suomalaisia ovat venäläisgeenit niin vahvoja, että venäläinen versio demokratiasta tuntuu heistä ihan sopivalta.
"...suuressa osassa suomalaisia ovat venäläisgeenit niin vahvoja, että venäläinen versio demokratiasta tuntuu heistä ihan sopivalta."
Varmasti monien kohdalla pitää paikkansa. Asian toinen puoli on se, että nykyisellään Suomessa kansaa ei haluta päättämään asioista - ei varsinkaan niistä asioista, joista kansa haluaa päättää.
Jos demokratia on vain neljän vuoden välein harrastettua teatteria, voiko venäläisiä syyttää siitä, että tällainen systeemi ei kiinnosta? Venäjän järjestelmässä venäläiset korkeat poliitikot ja virkamiehet kuitenkin ajavat Venäjän asioita, sen minkä korruptioltaan ehtivät. Suomen järjestelmässä korkeat poliitikot ja vikamiehet ovat siistimpiä, mutta eivät välttämättä aja Suomen asioita. Kumpi parempi? Riippuu arvatenkin siitä, pitääkö teatterista vai reaalipolitiikasta.
Sveitsi on Euroopan demokraattisin valtio, kenties ainoa todella demokraattinen. Samankaltainen järjestelmä tarvitaan Suomeenkin.
Niin, riippuu tietysti myös siitä mikä on "Suomen asia"... Ehkä ensimmäinen kansanäänestys voisi koskea sitä, että mikä Suomen halutaan itseasiassa olevan. Ja mistä se "kansa" nyt niin kovasti haluaa päättää?
Mitä demokratiaan tulee niin itse olisin kyllä enemmän edustuksellisen mallin kannalla enkä lähtisi joka asialla kansaa vaivaamaan. Mutta kenties se johtuu omasta laiskuudesta :)
"Ja mistä se "kansa" nyt niin kovasti haluaa päättää?"
Esim. Sveitsissä asia on hoidettu niin, että jos ihmiset haluavat päättää jostain, he keräävät riittävän monta nimeä vetoomukseen, jonka jälkeen asia menee kansanäänestykseen.
Jos kansanäänestykseen tulee esim. 5-15 asiaa vuodessa, vaikka kansalainen osallistuisi kaikkiin äänestyksiin, hänellä olisi todennäköisesti PALJON enemmän aikaa perehtyä asiaan kuin nykyisillä kansanedustajilla.
Kansanedustajat eivät ole mitään ihmemiehiä ja -naisia. Monet ovat hyvin tavallista porukkaa, monet heikommalla kognitiivisella kapasiteetilla varustettuja kuin kansalaiset keskimäärin. Päätösten laatua on parannettavissa ottamalla mukaan isompi joukko ihmisiä päättämään, s.o. järjestämällä sitovia kansanäänestyksiä.
Venäläisillä on vahvat suomalaisgeenit.Raisa Gorbatsovan mukaan venäläiset ovat suomalais-ugrilais-tataarilainen kansa.
Ymmärtääkseni nk. isovenäläiset ovat slaavilaisten kansojen ja suomalais-ugrilaisten kansojen sekoitus. Itäsuomalaiset ovat heitä hyvin lähellä, länsisuomalaiset taas lähinnä germaaneja, joihin on sekoittunut ugriverta.
Suomalaisten russofobia on osittain sitä, että peilikuva ei miellytä.
Koska he "myyvät vaikka oman äitinsä", kun vain hinnasta sovitaan!
Venäjän nykyjohto suostuu mihin vaan, kun vain saa riittävän poliittisen edun itselleen.
Tässä tarkoitan esim. Putinia, jonka yhteistyö kirkon kanssa on saumatonta. Siitä saavat "vääräuskoiset" maat ja kansalaiset maan sisällä kovia muistutuksia.
Kuten Masso toteaa, se EI ole kansanvaltaa, vaan pahimman luokan terrorismiä. Salakavala "liberaali" nykyjohto Venäjällä.
Tarttis jottain tehdä länsimaidenkin, eikä vain pelata uhkapeliä, se voi koitua tappioksi.
Venäjä on matkalla diktatuurista oligargian kautta - niin minne (Vahvistuvien Kiinan ja EU:n välimailla oleva hieman siipirikko monikulttuurinen maa).
Takaisin diktatuuriin ja sitten taas oligarkiaan jne jne. Suunnilleen tuontyyppistä kuviota ovat ainakin tähän mennessä harjoittaneet, mutta voihan se olla että nyt tulee something completely different
Viro on maa, josta Suomen tulee ottaa oppia ulkopolitiikassa ja suhteissa Venäjään. :)
Tuloksia voi tarkastella pian sadan vuoden ajanjaksolta ja jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä.
Kaasuputkikiista on hyvä esimerkki kuinka kaksinaamaista politiikka voi olla. Virolaiset politiikot lietsovat kaasuputken vastaista henkeä kotomaassa ja samaan aikaan eivät tee mitään sen estämiseksi. Mitäpä he voisivatkaan tehdä? Viron liittyminen euroon voitaisiin saman tien unohtaa. Kyllä se Virolle selväksi on tehty suurten EU maiden puolelta jo aikaa sitten ja erityisesti Saksan puolelta.
Sitten on näitä postsosialistisista traumoista kärsiviä virolaisia, jotka luulevat, että jotain olisi neuvostoajoita jäänyt myös suomalaisten sielunelämää vaivaamaan. Eihän Neuvostoliitto ja sen kommunismi mitenkään koskettanut tavallista kansaa ja enemmistöä suomalaisista. 50-luvulta lähtien sai mm. pohjoismaihin matkustaa passivapaasti - siinä sitä tavallisen kansan suomettumista. Ovet länteen oli auki suomen kansalla, myös henkisesti. Tätä ei tiedä ja ei myöskään ymmärrä virolaiset, jotka aivan syystäkin kantavat neuvostoajan traumaa vielä useita sukupolvia. Niin paljon se ajanjakso vaikutti virolaisiin ja heidän ajatteluunsa.
Onpa surullista, että Suomessa on edelleenkin tällaista suomettumisen ajan ummehtunutta ilmapiiriä tihkuvaa ajattelua. Kommentit ovat kuin suoraan 70-luvun Tiedonantajasta. Saattoivathan suomalaiset toki matkustaa maan rajojen ulkopuolelle, toisin kuin vielä tiukemmassa Neuvostoliiton otteessa olevissa maissa elävät, mutta siihen se vapaus loppuikin ja ajattelun vapaus maassa loppui juuri siihen, missä puhe itänaapurin asioista muussa kuin YYA-ystävyyttä korostavassa hengessä alkoi.
Toki suomettuneisuuden häpeän kokeneet ja siihen täysin sydämin mukaan menneet yrittävät edelleenkin perustella toimintansa oikeutusta - ehkä itselleen eniten - selittelemällä virolaisten "kärsivän traumoista" tai mainostamalla Kekkosen ajan politiikan ylivoimaista autuutta Suomelle.
Kaikkein pahimmin suomettuneisuudessa edelleen elävät, kuten bloggaaja Pekka Siikala, lähtevät sitten vielä rankemmin arvostelemaan niitä ihmisiä, joille Neuvostoliitto tai Venäjä ei ole arvostelun ulkopuolella oleva tabu. Samalle kuitenkin ollaan täysin sokeita jopa naurettavuuksiin saakka menevän oman kaksinaismoralismin suhteen kun samassa hengenvedossa onnistutaan tuomitsemaan Iivi Anna Masso ja Alexander Stubb länteen "rähmällään olevina" ja haukutaan, suomettumisen parhaan perinteen mukaan, Yhdysvallat sodanlietsojana. Kannattaisi Pekka Siikalankin ehkä kuitenkin katsoa niitä omia housunpolviaan ensin; taitavat olla itärähmäilyn tuloksena vuosikymmenten mittaan kuluneet jo toivottomaan kuntoon.
Masso on rähmällään USA:aan. Miekään en sentään ole niin rähmällään, vaikka olenkin "neljäsosaintiaani" (tätä joku piti rasistisena ilmauksena, mutta mitä on usalaisuus, eihän se kerro mitään). Kyllä minä mielelläni olen Bonanzat katsonut tv:stä, ei ole mitenkään yököttänyt. Amerikkalaisuudessa on paljon hyvää, mutta eihän se vedä vertoja suomalaisuudelle.
Miksi pitäisi olla jotain muuta, mitä on. Miksi pitäisi olla amerikkalainen, jos on virolainen? Minä olen pohjoismaalainen ja suomalainen. Suomettunut idiootti kait muille, mutta kyllä minä kumminkin olen ylpeä suomalaisuudestani.
Kekkonen oli muuten hyvä presidentti :)
Suomi liukui NL:n "maailmanvallankumouksen" juoksupojaksi. Kumous ja NL menivät konkkaan, kuten Suomi - molempien mukana. Juoksupojan asemaa laajennettiin sitten myös USA kattavaksi. Tulos on, ettei Suomessa ole "tasavaltalaista kansanvaltaa," kenenkään ei tarvitse vastata politiikassa mistään. Talous sidottiin aikoinaan - maksuna palveluista NL:lle - sen halpaan raaka-aineeseen, erikoisiin urakoihin jne. Samassa suossa istutaan yhä.
Mikään osa tästä ei vaatinut salaisena pitoa. Mutta kun sitä niin käsiteltiin, Suomen oma "demokratia" liukui NL:n muottiin: sensuuria täydensi diskreditointi, vaientaminen. Se oli tuttu toimittajille, jotka yrittivät tehdä työtä normaalisti, ilman puoluekorttia taskussa ja juttuja aiheista tehden. Se loppui lyhyeen - ja monista syistä.
Suomessa ei siis ole juuri kompetensseja analysoida omaa "demokratiaa," mikä olisi tarpeen Venäjän kehityksen arvioimiseksi. Dramaattisia murhia vastustetaan, ei juuri muuta. Tosi vahinko se on - molemmille.
"Uusi ulkopolitiikka" eli neuvostoliittolainen tulkinta Suomen YYA-sopimuksesta oli päivän sana 1971.
Nyt uusi ulkopolitiikka tarkoittaa mallin ottamista sellaisen kissingeriläisen sukkulapolitiikan mallimaista kun Georgia, Kuuba, Korean demokraattinen kansantasavalta jne.
Viimeisen vuoden tapahtumat eivät ole juuri mitenkaan liikauttaneet maamme presidenttiä, muuten kuin ruokailuvälineiden määrien osalta. Voisin kuvitella jos venäjällä olisi samanlaisia ongelmia Putin olisi ainakin muutaman kerran kommentoinut ongelmia. Mitä teemme presidentillä joka ei maan ollessa kaaostilassa ja demokratian kvartaalitalouden talutusnuorassa sano mitään. Venäjällä on enemmän demokratiaa kuin suomessa, jos demokratialla tarkoitetaan muutakin kuin osakkeenomistajien etujen ajamista. Otsikkoon viitaten toivoisin Yle Puheessa käsiteltävän aihetta.
En tiedä ovatko eurooppalainen älymystö lopettanut tukemasta venäläisiä liberaaleja, mutta ainakaan valtiovallan ja pääoman etu venäläisten liberaalien tukeminen ei ole. Kylmän sodan jälkeinen fantasia siitä, että liberalismi ja kapitalismi kulkisivat käsikädessä on osoittautunut illuusioksi.
Suomessakin poliittisessa oikeistossa, Venäjän valtapuolueen veljespuolueessa, jälleen on puhaltamassa konservatiiviset tuulet ja liberaalit ovat joutuneet alakynteen tai loikkaamaan Vihreisiin.
Miksi Suomessa teeskennellään, että olemme oikeusvaltio. Viimeksi eilen tuli EIT:n langettva päätös.
http://en.wikipedia.org/wiki/Rechtsstaat
No meillä puhutaan Rechtsstaatista siksi, että Suomessa on aina oltu kallellaan hieman myös Saksaan. Sieltä on katolilaisuus Ruotsin kautta, luterilaisuus, kansakoulu, osuustoimintaliike ja sosialidemokratia.
Virallinen Suomi on hiljaa, koska olemme oppineet, että pienen maan ei erityisemmin kannata ryhtyä arvostelemaan suurempiaan. Suomen valtiojohdon politiikka on ollut Suomen edun mukaista ja lisäksi olen sitä mieltä että Suomen hyvät puhevälit Venäjän kanssa hyödyntävät myös Viroa. Mikäli Suomen välit Venäjään olisivat huonot niin kuinka se hyödyttäisi Viroa ja muita Baltian maita?
Mediaa ja kansalaisjärjestöjä ei kukaan estä pitämästä esillä toimittajien murhia eikä mitään muutakaan epäkohtaa Venäjällä. Itseäni ihmetyttää se etteivät toimittajat kerro enempää venäläisten kollegojensa vaikeuksista.
EU voisi kyllä toimia yhtenäisemmin ja yrittää puhua yhdellä suulla ja näin vaikuttaa Venäjään. Tämähän on Suomen kantakin ollut.
Saksaan menevä kaasuputki olisi hyvin voitu rakentaa maitse Baltian ja Puolan läpi kulkevaksi jolloin Itämereen kohdistuva ympäristökuormitus olisi saatu vältetyksi. Saksa päätti kuitenkin toisin.
Energiaa nyt vaan tarvitaan ja yhtä hyvin voi kysyä ovatko muut öljyntuottajat (Saudiarabia, Venezuela, Iran jne) ihmisoikeuksiltaan ja demokratialtaan täydellisiä. Öljyt ja kaasut nyt vaan joutuu jostain ostamaan.
"Energiaa nyt vaan tarvitaan ja yhtä hyvin voi kysyä ovatko muut öljyntuottajat (Saudiarabia, Venezuela, Iran jne) ihmisoikeuksiltaan ja demokratialtaan täydellisiä. Öljyt ja kaasut nyt vaan joutuu jostain ostamaan."
On rakennettava hyvin runsaasti uutta ydinvoimaa, jotta pääsee riippuvuudesta Venäjään.
Ensimmäisenä askeleena NELJÄ uutta suurta ydinreaktoria vuoteen 2020 mennessä.
Huligaanit pitävät valtaa Venäjällä. Kuten edellä tunnustetaan.
Onko meidänkin tehtävämme leikkiä muiden mukana Venäjää?
Minua jotenkin harmittaa, kun Matti Rönkä totisena lukee
venäläisiä ilmoituksia. Tulee mieleen täysi hölmöläinen.
Ei meidän velvollisuutemme ole leikkiä Venäjää. Se on vain
vaarallinen eristetty alue, jonka huligaanit ovat raiskanneet.
Matti Rönkä lukee totisena poikana venäläisiä ilmoituksia.
Roolimme ei ole pitää vain pelkkää pilkallista pystyssä.
Huligaanit jatkavat miehitystä "Putinin marionettiteatteri".
Länsi ei anna Venäjää Stalinille tai hänen kätyreilleen.
Jeltsinin lähipiiri pakeni Yhdysvaltoihin. Oikeusvaltiot
ovat jättiläinen suuri Länsi. Meillä on Nato turvana.
Tuomme raaka-aineita ja energiaa. Yhdysvallat rakentaa
sinne ikäänkuin autiomaahan. Rikolliset hävittivät infran.
Naiset surmaavat vauvansa tai hylkäävät kadulle. Odotetaan
vapauttamista. Rekat palaavat tyhjinä takaisin petoksesta.
"Saksaan menevä kaasuputki olisi hyvin voitu rakentaa maitse Baltian ja Puolan läpi kulkevaksi".
Voidaan imeä kaasua ja öljyä pois sieltä. Meidän tulee rakentaa tänne länteen kansalaisyhteiskuntiin mahdollisimman monta uutta ydinvoimalaa. Kaasu ja öljy hupenevat. Venäläinen sähkö heiluu.
Pitkän päälle parempi:
Energiaa ja raaka-aineita riittävästi.
Presidentti paljon mieluisampi katsella kuin nykyinen.
Naiset kaunistuvat keskimäärin rajusti.
Armeijamme saa taas arvostusta ja ruotsalaiset päästävät plöröt housuihinsa. Ja liittyvät Natoon.
Isot autot palaavat muotiin. Ja bensa halpenee pumpulla heti kerralla.
Ay-liike saa ansaitsemansa huomion ja laukut lentokentällä tulevat horioppia. Ja laukunheittäjät pysyvät aina terveinä.
Jpturun teinipläjäys on pelkkiä klisheitä, mene katsomaan maatushkoja jonnekin ostarille, missä heitä on muutama tuhat, misseydestä ei tietoakaan, vain tankkeja paikalla, minimipaino 90 kg, leveys=pituus.
Muukin on samaa soopaa. Ei isoilla autoilla aja tuulipukukansa, se ajaa marshrutkalla ja metrolla.
Joka Venäjää ja sen historiaa tuntee, tietää mitä siellä ei missään nimessä saa päästää tapahtuvaksi.
Suomessa ei arvosteta demokratiaa. Ei demokratiaa Suomessa eikä demokratioaa Intiassa eikä demokratiaa Venäjällä.
Niin se vain on.
Suomalaisten mielestä on hauskaa kun vaikapa Halonen kyykytää poliitikkoja. Demokratian perään huutaminen koetaan lapselliseksi. Suomi on kyynikkojen maa. Kenellä on valtaa hakata toisia, se on paras.
Turha siitä oikeastaan on edes suuttua - asia vaan nyt on niin eikä sille oikein mitään mahda.
"Suomalaisten mielestä on hauskaa kun vaikapa Halonen kyykytää poliitikkoja. Demokratian."
Kekkonenkin opasti ja ojensi tunareita. Hauskinta Halosen urassa ei ole DDR:n tunnustamiskomitea, vaan Esko Ahon ja Ilkka Kanervan työnhaku Suomen pankista.
"Halonen kyykyttää poliitikkoja"
Minustakin Halosen aika on ollut tuskallista kansalle
Ei ole herkkua avata tyhjä ruokakaappi. Kiukkuista
naista "kimeää ääntä". Lautakasaa ja Jalasmökkiä.
Kunpa Suomen kansa saisi takaisin Ylipäällikkö Mannerheimin!
Me emme saa antaa ääniä verkkosukille. Ei missään tapauksessa.
Vaikka onkin lama, ei pahuuden valtakuntaa voida hyväksyä koskaan.
Venäjä ei ole demokratia, siitä ei koskaan tule demokratiaa, eikä se voisi olla demokraattinen.
Tämä johtuu pääasiassa geopoliittisista- ja väestöpoliittisista syistä, sekä myös kulttuurisista ja historiallisista syistä.
Jos Venäjä olisi demokratia, se ei enää olisi Venäjä, vana puhuisimme nykyisen Venäjän alueella sijaitsevista pienemmistä kansallisvaltioista.
Jos Euroopan unioni olisi demokratia, emme puhuisi Euroopan unionista, vaan Euroopan talousalueesta tai Euroopan talousyhteisöstä.
TORSTAINA 13. SYYSKUUTA 2007 kello 16 alkaneella kyselytunnilla eduskunta löylytti Häkämiestä tämän kuuluisasta Venäjä, Venäjä, Venäjä-puheesta.
"Tule apuun Vanja"-kyselytunti:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/skt_47_2007_50_p.shtml
Venäjällä puhetta ei huomattu ennen kuin joku paikallinen suomalainen lehtihenkilö muistutti.
Venäjän lehdistön reaktio oli varsin maltillinen. Siellä arvioitiin, että Suomi varmaan liittyy kohta päätä Natoon, koska se on sille taloudellisesti tarkoituksenmukaista.
Lännessä upeimman arvioin puheesta antoi International Herald Tribunen kolumnisti John Vinocur.
Mainitsemasi juttu:
http://www.robertamsterdam.com/2007/10/finlands_russia_concerns.htm
Niin ja olen tässä myös ihmetellyt keskenäni että mistä lähtien Suomi on ollut muuta kuin lumedemokratia?
"Mistä johtuu, että nyky-Venäjän liberaalit eivät enää saa vastaavanlaista sympatiaa osakseen, vaikka Venäjä on edelleen hyvin kaukana oikeasta demokratiasta?"
Johtuisiko siitä, että venäläinen demokratia ole koskaan todella kiinostanut ketään - ei ainakaan valtaisassa mittakaavassa. Oli vain niin, että kylmän sodan aikana venäläiset toisinaajttelijat olivat käyttökelposia välineitä sodankäynnissä. Nykyisiltä toisinajattelijoilta puuttu USA:n kaltainen sponsori.
Toki aina jotakin nousee otsikoihin, sitten tulee jotain muuta. Sitä paitsi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen eri sorttisesta marssimisesta on tullut aavistuksen noloa.
Ehkä tärkein syy on, että tämän vuosituhannet viralliset hirviöt tulevat aivan toisaalta kuin Venäjältä. Näin etenkin kun nationalismi ei ole enää samanlainen synti kuin joskus aiemmin. Mistä se sitten johtuu ja tärkeäämmin, mitä siitä seuraa?
Virolaissyntyisille tuntuu olevan ihmeen vaikea käsittää, että Venäjä ei kiinnosta Suomessa juuri ketään. Meitä kiinnostaa paljon enemmän mitä ruotsalainen kiekkotoimittaja on sanonut Teemu Selänteestä kuin se mikä on demokratian taso Venäjällä tai millaiset välit Liettualla ja Valko-Venäjällä juuri nyt on.
Samoin meidän virosuhteemme ei ole mitenkään erityisen kivualias, vaan median ja kansan vaikeneminen liittyy siihen, että meitä ei kiinnosta Virossa mikään muu kuin Tallinan vanhankaupungin turvallisuus, viinan hinta Virossa ja kenties Tallinan taksien värit.
Se miksi media ei puhu jatkuvasti Norjan sisäpolitiikasta ei johdu siitä, että media peittelisi jotain, vaan se että media ei usko, että juttu kiinnostaisi ketään.
Pidetään yhä vain huolta siitä, että venäläiset tullessaan rajan yli Suomeen havaitsevat tulleensa toimivaan, liberaaliin mutta lainkuuliaiseen demokratiaan. Wibeliuksen linjalla, annetaan kättä mutta toinen käsi lepää lakikirjalla. Hitaina hämäläisinä emme tohdi jokaiseen demokratiarikkeeseen Venäjällä puuttua, mutta omalla tontillamme voimme näyttää hyvää esimerkkiä "loud and clear".
Venäjällä ei ole demokratian perinnettä. Sitä ei ole myöskään omaksuttu Suomen venäläismielisten keskuudessa. Heitä kaikkia leimaa isäkaipuu eli totuuden ja historian vastaisesti haaveillaan jalosta johtajasta eli hyvästä isästä. Isästään ja äidistään luopumiseen kuuluu murrosikään. Se tarkoittaa kapinaa vanhempien arvoja vastaa eli oman aivon varaan nousemista. Tätä tasoa ei ole Suomen venäläismieliset saavuttaneet ja ovat kerääntyneet monen sateenvarjon alle suojaan omien aivojen käytön aiheuttaessa outoja pelkoja pahassa maailmassa. Samanlainen ilmiö on yleinen myös Venäjällä. Monenmuotoinen harvainvalta on saanut kannatusta ja tehnyt tuhojaan passiivisen kansan keskuudessa. Kansan uskoa harvainvaltaan ei näytä mikään horjuttavan.
Neuvostoliitto ja Venäjä ovat mm. vasemmistolle ja vihreille erittäin tärkeitä monesta syystä. Kyseessä on ainakin monien vasemmistopoliitikkojen omanarvontunto ja arvovalta. Tiedotusvälineissä on ollut sotien jälkeen vaihtelevassa määrin itsesensuuria ja pakotettu venäjämyönteisyys. Kansaan on saatu muodostettua kumma kyllä jossain määrin venäjämyönteisyyttä. Poliitikon ei ole Suomessa sopivaa myöntää olleensa väärässä. Vasemmistossa on pidetty Neuvostoliiton oloja ihanteellisena politiikan päämäärinä. Venäjän oloista pidetään kansa tietämättömänä ja hellitään tietämättömyyttä ja omaa poliitikon mainetta. Poliittinen rauhanase oli käytössä jo ennen sotia. Sitä käytetään vieläkin poliittisessa ääntenkalastelussa. Siksi Venäjän uhasta ja tilanteesta halutaan antaa myönteinen kuva. Vasemmiston kannatus on heikentynyt jatkuvasti sivistystason noustua. Vasemmistolla ei ole varaa luopua mistään menetelmästä, joilla kalastellaan kannatusta.
Eu on yhteistä kansallissosialisimia, jota työväenpuolueet
todellakin rakentavat. Ja Konservatiivit muiden mukana.
mitään ei saa tehdä ilman lupaa ja kaikkea valvotaan.
Juutalainen salajuoni yhdistää meidät USA:ssa. Puolueet
muistuttavat kaikki lännessä Natoa. Erona on vain se,
että stalinisteja ei tarvitse poistaa savupiipun kautta.
Yhä pidemmät leipäjonot eivät vie alkoholisteja uuniin.
En näe tässä mitään muuta kuin hyvää. Direktiivit ovat
parasta. Yritykset ja Punaisen Risti ovat kansainvälisiä.
Suomea ei miehitetty. Vain jotkut poliitikot saivat miehittäjän ikiajoiksi sieluunsa. Erikoisin tapaus on nykyisen vasemmistomme. Sen suunnan edustajat eivät ole vielä huomanneet, että Venäjä on eri kuin Neuvostoliitto.
Laitoin ylempänä linkin eduskunnan erään kyselytunnin pöytäkirjaan. Se kuvaa hyvin missä mennään Venäjäherkkyydessämme.
On harmi, että netistä löytyvät skannattuina pöytäkirjat vain 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Olisi mielenkiintoista poimia sieltä esimerkiksi 1970-luvun kukkaset.
Muistan yhden, joka löytyy kyllä netinkin välityksellä. Silloinen vasemmistoliiton kansanedustaja piti puheenvuorossaan Pietarin jätevesipuhdistamon rakentamista niin tärkeänä, että ”otettakoon rahat vaikka sitten puolustusbudjetista”. Aivan loistava puheenvuoro. Pitopaikka vain olisi pitänyt olla duuma.
"On harmi, että netistä löytyvät skannattuina pöytäkirjat vain 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Olisi mielenkiintoista poimia sieltä esimerkiksi 1970-luvun kukkaset.
Muistan yhden, joka löytyy kyllä netinkin välityksellä. Silloinen vasemmistoliiton kansanedustaja piti puheenvuorossaan Pietarin jätevesipuhdistamon rakentamista niin tärkeänä, että ”otettakoon rahat vaikka sitten puolustusbudjetista”. Aivan loistava puheenvuoro. Pitopaikka vain olisi pitänyt olla duuma."
Venäjällä ihmiset ovat edelleen kunniallisia ja isänmaallisia. Ei kukaan duuman edustaja tuollaista olisi koskaan lausunut.
On väärin ajatella, ettei kansojen vankilassa olisi muita kuin venäläiset. Puolustusvoimistamme pidetään hyvää huolta. Rikollinen miehitys häviää ja on paljon jo supistunut, mutta niin moni kansa kärsii kuitenkin vielä siellä kauhistuksessa ("roistovaltio" eli "kansojen vankila"). Täällä kotona lännessä ei ole epäselvää mitä vainolainen siellä puuhailee. Satelliitit ja kaikki muukin tiedustelumme toimii hyvin. Slummit ovat todella käsinkosketeltavia. Stalinistit ovat hävittänneet ympäristön. Naton tavoite on pysyvä maailman rauha. YK ja Nato toimivat Punaisen Ristin kanssa yhdessä. Me olemme voimakas jättiläislänsi. Rakennamme sinne tuotantolaitoksia ja osaamme puhdistaa paikat. Suomen ja slummin välillä on maailman suurin elintasokuilu. Sortavala on raiskattu (sen ne osaa). Moskovassa ja Pietarissa saa elintarvikkeitakin omista kaupoistamme. Lapsia kerätään pois turistien tieltä. Opposition vainot ovat kiihtyneet.
Suomi ei ole kooltaan Euroopan pienin valtio, mutta me reilut 5 miljoonaa suomalaista olemme ihmisinä henkisesti kaikkein pienintä hyttyssarjaa. Ja joka ainoassa vaalissa tapahtuu sama asia: pelästymme kuin linnunpoikaset kissan hyökätessä pesään - piiloudumme selkiemme taakse tyrkäten ne kaikkein heikoimmat luonteet ehdokkaaksi. Siten saamme poliittiset 'johtajamme'...
Niinpä me tällaisena pienkansakuntana emme osaa oikein muuta kuin teeskennellä tietävämme, että itänaapurina on tuttu ja turvallinen 'demokratia'..
Venäläiset ovat mukavia ihmisiä ja Venäjän valtio on ajoittain kaltaisensa petoeläin, kaksipäinen kotka tai karhu, joskus myös susi.
Suomen tulee torjua NATO-jäsenyys ja säilyttää maavoimat. Lisäksi Suomen tulee hankkia vaikka Korean demokraattisesta kansantasasvallasta taktinen ydinase Kymenlaakson muuttamiseksi asumattomaksi alueeksi noin 1 000 vuodeksi.
Näillä eväillä Suomessa on sen verran itsenäisyyttä, että Suomi kykenee Yhdysvalloista riippumatta Viroa korkeatasoisempaan Venäjä-lärväilyyn Yhdysvalloilta, Saksalta tai Euroopan unionilta lupaa kysymättä poliittisesta korrektiudesta poikkeamiseen.
Itselleni oli yllätys, että jopa yläluokan parissa oli ruuasta pula entisessä Neuvostoliitossa.
http://www.nytimes.com/2010/01/13/books/13book.html?scp=1&sq=In%20the%20...
Linkki on kirja-arvosteluun Elena Gorokhovan muitelmiin:
"A Mountain of Crumbs"
“The rules are simple,” she writes. “They lie to us, we know they’re lying, they know we know they’re lying, but they keep lying anyway, and we keep pretending to believe them.”
Meillä oli vähän samalla tavalla. Paitsi, että eräät poliitikoistamme ottivat valehtelun tosissaan.
Pohjanoteeraus oli kepulainen ministeri Eino Uusitalo, joka esitti YYA-sopimuksen solmimispäivää uudeksi itsenäisyyspäiväkisi.
Se oli Kekkosellekin liikaa.
"Meillä oli vähän samalla tavalla. Paitsi, että eräät poliitikoistamme ottivat valehtelun tosissaan."
Mielestäni ulkoministeri Stubbin kysely suurlähettiläille osoittaa, ettei tilanne ole muuttunut. - Poliitikkojen lisäksi näyttää tuossa yllä olevan uusitalomaisia kommentoijia. Vai myöhäinen kellonaikako on saanut ajatuksen lentoon?
Stubbin kysely 100 suomalaiselle edustuston päällikölle, jonka tulokset luovutettiin mm. Yhdysvaltain suurlähetystön kanssa läheisiä suhteita omaavalla Helsingin Sanomien poliittiselle toimitukselle värväystoiminnan mahdollistamiseksi http://fi.wikipedia.org/wiki/Crowleyn_lista oli eräänlainen tahallinen tietovuoto.
Vain kokeneimmat karriääridiplomaatit väistivät ansan vastaamalla Stubbille tavanomaisia tyhjänpäiväisyyksiä, joita diplomaatit tuottavat ammatikseen, ellei jotain tärkeää asiaa ilmaannut.
"Pohjanoteeraus oli kepulainen ministeri Eino Uusitalo, joka esitti YYA-sopimuksen solmimispäivää uudeksi itsenäisyyspäiväkisi.
Se oli Kekkosellekin liikaa."
Toinen itsenäisyyspäivä oli Kekkosen idea, jonka esittäjäksi poliittiselle miinakentälle käskettiin Eino "Imelä Eikka" Uusitalo.
Uusitalon ideaa toteutti viipurilaissyntyinen Martti Ahtisaari tasavallan presidenttinä 9.5.1995, kun hän meni Moskovaan juhlimaan puna-armeijan voittoa fasistisesta Saksasta ja sen kanssasotijoista, mm. Risto Rydistä ja Mannerheimista sekä Linkomiehen koplasta.
tosiaan se pää, joka nostettiin ylös sen näkemiseksi, mistä ja miten paljon tulta alkoi tulla. Mutta hän pelasi myös, ministeriöineen, aivan avoimesti KGB:n kanssa yhteen tavoin, jotka loivat maanpetoksellisen vastuun. Se kun vaati täsmällisissä asioissa dokumentiväärennyksiä. Kun ura päättyi, hän oli Demareille esikuva ja selitys samaan. Nämä jutut olivat tosi vahingolllisia valtiolle, sen edulle, kun tätä teatteria yritettiin jatkuvasti myydä totena maan ulkopuolella. Siellä siihen uskoivat vain ns. "konsultit," jotka laskuttivat lähetystöiltä ilmeisesti korkeita hintoja - omasta uskostaan. Tilanne ei näytä muuttuneen; Suomen sisäministeri on yhä jonkinlainen huono pila.
No jos nyt asia kiteytetään niin Eino "Imelä Eikka (Keijo Korhosen ilmaisu)" oli Kekkosen koepallo. Kekkonen kokeili Uusitalolla ideaa toisesta itsenäisyyspäivästä, mitä hän ei realistina uskaltanut itse esittää.
Toisin sanoen Uusitalo oli ruhtinas Kekkoselle hyödyllinen miinanpolkija.
Uusitaloa voisi luonnetia politiikan ampumahaudan periskoopiksi.
Eli ennen Manun virkaan astumista Uusitalo pantiin julkisesti - mutta rajoitetun näkyvästi - vastuisiin, jotka kuuluivat joko pääministerille tai puhemies Virolaiselle. Kun itselläni oli epämiellyttävä tapaaminen kotikaupungin kadulla neljän neuvostoagentin kanssa, Supo ja Uusitalo työnnettiin teatraaliseen rooliin, jota ei ollut. Nuo agentit jatkoivat sekä asunnon että puhelimen kuuntelua. Koivistoa ja pressan vastuuta ei näkynyt missään, mikä jatkoi Urkin perinnettä.
Niin millä akkreditoinnilla sinä tapasit neljä neuvostoagenttia? Oliko kyse tavallisesta kotineuvostoliittolaisilmiöstä, vai oliko tovereilla jotain kovaakin asiaa?
kiinnostavista aiheista. Se oli päällä Ruotsissa jo 1980, etenkin Reaganin lähettilään tapaamisen jälkeen. Lahden tapauksessa KGB:n mies esiintyi G Guillaumena. Rooliin kuului ystävällinen julkinen hymy kadulla hotelli Seurahuoneen edessä, takana kolme suurikokoista upseeria puna-armeijan vormuissa. Aika oli 1982, muistaaksen kaupungin kisa-aika, mikä selitti vieraat. Poliisi valvoi, muttei ottanut rikosilmoitusta. Kuvan kai ottivat.
Jatkossa sukulaisia, tuttavia, pantiin kyselemään selityksiä, mm. GG:stä. Muut syyttivät "agentin tapaamisesta." Eli moninkertaisella kiristyksellä yritettiin aiheeseen. Kaikkea kuunneltiin kaikkialla, maanpetoksellisesti niiden papereiden mukaan, jotka kerran allekirjoitin PE:ssä todistajien läsnäollessa.
Koivisto ja sisäministeri olisi pitänyt asiassa kuulla. Se kuului Vladimirovin toimialaan, oli osa vyyhdestä, joka sitoi maan ja UM:n mm. Paavin murhan yritykseen. Väyrynen olisi tullut kuulla siitä, kun Urkki poistui jutuista, muistinsa kanssa.
Eikös 1980 Yhdysvaltain Helsingin suurlähettiläänä ollut joku mormoni, jonka epäiltiin keräävän tietoja suomalaisista saarnaajien avulla?
Toinen asia on sitten se, että lienee peräti kummallista, jos joku univormu päällä suorittaa kuulustelutoimia eli valtiotoimia Suomen alueella olematta suomalainen poliisi.
Tuo maanpetos muuten voidaan lavastaa melko köykäisesti. Ei tarvitse kuin juoda kahvia jossain pöydässä.
Günter Guillaume (1927-1995) muuten ei tainnut olla mikään neuvostoliittolainen, vaan saksalainen, joka työskenteli
Das Ministerium für Staatssicherheit der DDR:lle.
Hän jäi kiinni vakoilusta Saksan liittotasavallassa 1974, mutta vaihdettiin johonlin länsivakoilijaan vasta 1982.
Günter Guillaumen perässä olisivat kaikki länsiagentit Suomessa, uskoisin ilman neuvostoliittolaista saattuettakin.
lähettiläät 1977-85 olivat vakuus USA:n osallistumisesta ml. Suomen suvereenisuuden rippeiden puolustamiseen, mikä lienee ollut vaikeaa Suomen tilanteessa, vaikka sekä Urkki että Manu agremangit antoivatkin. Lisäksi tasavalta oli niin syvällä yya-sopassaan, ettei sitä oikein kuiville saanut. En kysynyt kummankaan lahkokunnista, vaikka toisen kanssa matkustin pari päivää Suomeen ja Lahteen 1954. Hän merkkasi Reaganin "osallistumisen," mistä kuulustelu alkoi - ja päättyi - Ruotsissa 1981.
GG oli tosiaan saksalainen, jonka uskottavuus tuli kyseelliseksi ennen paljastumista. Sitä tongittiin 1982-83, maanpetoksellisesti, kiristysmenetelmin, Suomen viranomaisten avulla.
Kansainvälinen yhteisö haluaa puolustaa länsimielisiä ja vapauden kaipuuta. On hirveän tärkeää, että toivon kipinä palaa "Venäjällä" orjuudessa elävien kansojen sydämessä. Putin on vain trikkikuva ja Stalinin nukke (julman pyövelin KGB:n agentti).
Meillä vaaditaan demokratiaa Venäjälle. Jos siellä on nyt järjestelmä, jonka kansan enemmistö hyväksyy, niin mitä me olemme vaatimaan sinne järjestelmän muutosta?
"Niin tai näin, lännen vastahakoisuus tukea demokraattisia voimia Venäjällä ei harmita pelkästään liberaaleja venäläisiä, jotka toivovat ja odottavat länneltä moraalista tukea. Se nakertaa myös lännen omaa identiteettiä. Minkä arvoisia ovat puheemme omasta vapaamielisyydestämme, jos emme halua puolustaa vapauden arvoja rajojemme takana?"
Onko "lännellä" jokin velvollisuus levittää omaa yhteiskuntakäsitystään muihin maihin? Onko sillä edes oikeus siihen?
Englantilaiset pitivät huumevapaakauppaa ihmisoikeutenaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ensimm%C3%A4inen_oopiumisota
Astrid Thors suosii nuuskakauppaa, vaikka on varatuomari ja koska on nainen sekä ruotsalainen.
"Toinen Venäjä" -liike sai länsimedialta sympatiaa aina siihen asti, kunnes toimittajat hoksasivat tsekata millaiseen sakkiin nämä "liberaalit" ovat liittyneet.
Stalinisteja, uusnatseja, kylähulluja jne.
Shevtsova saa olla perin juurin onnellinen, että länsitoimittajat välttävät tekemästä syväluotaavaa analyysia Venäjän oppositiovoimista. Sen jälkeen saattaisi viimeisetkin lännen Putininvihaajat kääntää kelkkansa.
Puolueettomassa maassa tarvitaan sekä Amerikka-vihaajia että Venäjä-vihaajia. Muutoin nimittäin normaalit ihmiset eivät pääse kärryile siitä, missä mennään.
Antifasisteiksi itseään kutsuvat (tosiasiassa taitavat olla varsinaisia fasisteja) sellaiset kuin Leena H ja Johan B jakavat Venäjästä vääristynyttä tietoa meille suomalaisille. Hyi hävetkää. Ei niin saa tehdä demokratian, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden mallikelpoiselle oikeusvaltiolle.
"Minkä arvoisia ovat puheemme omasta vapaamielisyydestämme, jos emme halua puolustaa vapauden arvoja rajojemme takana?"
Iivi tavoittaa asian ytimen, joskin kaiketi ymmärtämättömyyttään. Mitään 'meidän omaa' vapaamielisyyttä ei oikeasti ole olemassakaan. Sellaisen luulottelu on pahimman luokan teeskentelyä ja itsepetosta.
Vapauden arvojen kunnioittaminen olisi ensisijaisesti sitä, ettei sekaannuta muiden asioihin eikä myöskään itketä, että ei sekaannuta muiden asioihin.
Mahdollisesti on niin, että virolaiset oppivat tämän aikaa myöten. Jos eivät, kaikki täysijärkiset varmaan ymmärtävät seuraukset. Sanotaan: kertaus on opintojen äiti.
Kukapa vallankäyttäjä ei ihailisi totalitarismia? Kukapa poliitikko ei haluaisi olla omassa maassaan samassa asemassa kuin Putin? Löytyykö mistään maasta pääministeriä joka ei sisimmässään haluaisi panna median kuriin ja hiljentää arvostelijat väkivallalla?
Siinä syy miksi Venäjän epädemokratiaa ei arvostella.
Näitä ilmeisesti on liikaa.Ehkä jotkut muut hoitaisivat asioitamme enempi ammattilaisesti.Jos ei,tyydyn täysin Paavottomaan Suomeen, johon synnyin.
Ei Venäjän demokratia todellakaan ole kulman takana odottamassa. Kun muistellaan ns. länsimaisen demokratian kehittymistaivalta, on sekin ollut pitkä ja monipolvinen. Ei edes nykyisen kaltaista demokratiaa ole meilläkään ollut kuin vasta sotien jälkeen. Englannissa, jota parlamenttaarisen demokratian kotimaana pidetään, kehitys vei vuosisatoja. Siinä oli suvantokohtia ja akanvirtoja. Ei demokratiaan kävellä kuin Mannerheimin tietä.
Venäjällä ei koskaan ole demokratiaa ollut ja sen kasvaminen ja kehittyminen vie useita sukupolvia, kuten se on vienyt muuallakin. Venäjän hallitsijat osaavat vain tietyn typpisen hallitsemisen kulttuurin, valtava virkamiekunta, kehityksen varmin jarru, on myös omaksunut tietyt käyttäytymismallit ja alamaiset, heilläkin on vuosisatojen aikana kehittynyt alamaiskulttuuri. Sen avulla he ovat jollain tavalla selvinneet.
Demokratia ei todellakaan tule, kuten valo katkaisijasta, vaikka joitakin juttuja lukiessa näyttää semmoistakin käsitystä olevan. Eikä Venäjä kehitys etene vaikka me suomalaiset kuinka kiukuttelisimme tai näsäviisastelisimme. Suuret laivat kääntyvät hitaasti.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 99 kommenttia