Unohdettu juhlavuosi
Eräs kansanvallan historian tärkeimmistä dokumenteista, YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, täyttää 10. joulukuuta 60 vuotta. 1948 hyväksytyssä dokumentissa määriteltiin ensimmäistä kertaa perustavanlaatuiset yksilön oikeudet ehdottomina ja luovuttamattomina kaikille maailman ihmisille kuuluviksi.
Julistus hehkuu sodanjälkeisen jälleenrakennusoptimismin henkeä, ja uhmakasta lupausta totalitarismien ja sotien jäljiltä: tämä ei saa ikinä toistua – vaikka joissain paikoissa ihmisyyden vastaiset rikokset jatkuivat siihenkin aikaan, kenenkään niihin puuttumatta.
1948 annetun julistuksen merkitystä on vaikea yliarvioida. Dokumentti standardisoi keskeiset perusoikeudet, joita ilman yhteiskunta ei voi olla avoin ja demokraattinen: sanan- ja uskonnonvapaus, kansalaisten tasavertaisuus lain edessä, yksilön itsemääräämisoikeus, poliittiset oikeudet, kuten kokoontumis- ja äänestysoikeus. On ihmeellistä, ettei tämän merkittävän julistuksen 60-vuotispäivää juhlita näkyvämmin. Julkisuudessa ei näy sille omistettuja tapahtumia, ihmisoikeuksien tilasta ei juuri keskustella.
Johtuuko se siitä, että ihmisoikeuksista on tullut itsestäänselvyys, josta ei enää sen kummemmin tarvitse puhua? Länsimaiden ja muiden demokraattisten valtioiden nykyinen lainsäädäntö tosiaan seuraa tarkoin ihmisoikeusjulistuksen henkeä. Neuvostototalitarismin kaatuminenkin oli maailmalle merkittävä ihmisoikeusvoitto. Mutta ihmisoikeuksien kehitys maailmassa ei ole ihan seurannut 1948 esitettyjä tavoitteita. Sotia ja kansanmurhia ei ole pystytty lopettamaan. Diktatuureja riittää edelleen, ja uusia sellaisia syntyy.
Maailmanlaajuinen ihmisoikeuksien hallinta on hankalaa, kun maailman valtioista suuri osa ei välitä edes kansalaistensa yllä luetelluista tärkeimmistä perusoikeuksista. YK:n sisälläkin on ihmisoikeuksien edistäminen tapahtunut ristiriitaisesti. Maailmanjärjestö toimii paikoin jopa oman ihmisoikeusjulistuksensa alkuperäisiä tavoitteita vastaan.
Monissa ihmisoikeuksien ystävissä aiheutti närkästystä YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselma ”uskontojen halventamisesta”, joka pyrkii kieltämään uskontojen arvostelun vuoden 1948 ihmisoikeusjulistuksen mukaisen sanan- ja omantunnonvapauden vastaisesti. Päätöslauselmaa tukivat paitsi islamilaiset OIC-maat, joista valtaosa ei kunnioita omien kansalaistensa oikeutta uskonnonvapauteen eikä tasa-arvoon, myös muut kyseenalaisen ihmisoikeusmaineen omaavat maat, kuten Venäjä, Valko-Venäjä ja Kuuba.
Sananvapauden kannalta ongelmallinen on myös YK:n kulttuuri- ja sosiaalikysymyksiä hoitavan kolmannen komitean Venäjän aloitteesta tekemä esitys kriminalisoida ”fasismina” kaikkien toisessa maailmansodassa Saksan kanssa yhteistyössä toimineiden tahojen kunnioittaminen. Tämä koskisi sitäkin, miten Suomen historiasta saa puhua. Yhteistä näille valikoivasti ”vihapuheita” kriminalisoiville esityksille on se, etteivät ne erota todellista vihanlietsontaa asiallisista kannanotoista ja aiheellisesta arvostelusta.
YK ei siis ole enää kovin innokas suojelemaan julistamaansa sananvapautta. Järjestön rooli ihmisoikeuksien valvojana kärsii uskottavuuspulasta myös vuonna 2006 perustetun ihmisoikeusneuvoston koostumuksen takia. Neuvostoon kuuluvat omien kansalaistensa ihmisoikeuksia rutiininomaisesti polkevat maat, kuten Saudi-Arabia, Venäjä, Kuuba ja Kiina. Neuvoston korvaa aiemman ihmisoikeuksien toimikunnan, joka todettiin toimimattomaksi ja epäuskottavaksi, mutta se ei ole edeltäjäänsä paljon uskottavampi.
Filosofi Hannah Arendt, joka totesi maailmansotien jälkeen, että ihmisoikeudet käytännössä toteutuivat vain valtioiden kansalaisoikeuksina, oli ehkä oikeassa arvatessaan, että ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti valvova ”maailmanhallitus” muodostuisi käytännössä hallitsemattomaksi byrokratiahirviöksi.
Asiaan vaikuttaa YK:n epädemokraattisten jäsenvaltioiden suuren määrän lisäksi myös ihmisoikeuksien käsitteen ylenpalttinen laajentaminen. Alkuperäiseen julistukseen on lisätty dokumentteja sosiaalisista ja kulttuurisista oikeuksista, jotka kuuluvat pikemminkin valtioiden politiikkaohjelmiin kuin luovuttamattomien perusoikeuksien joukkoon.
Oikeuksien määrän ja tulkinnanvaraisuuden hillitön kasvu vaarantaa helposti keskeisten perusoikeuksien valvonnan. Ihmisoikeuksien julistuksen 60-vuotispäivänä voisimme siis kunnioittaa juhlasankaria. ”Vanhoja hyviä” ihmisoikeuksia on vieläkin syytä vaalia.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
1970-luvulla YK:n ihmisoikeuskomissio halvaantui, koska Latinalaisen Amerikan pahamaineiset sotilasjuntat, kuten Argentiina ja Chile, sekä Neuvostoliiton blokin maat olivat liittoutuneet siellä ja määrävähemmistöllään esitvät niin Chilen kuin Neuvostoliitonkin tilanteen käsittelyn. Onko sama toistumassa? Ei ihme, että Venäjä painottaa nyt YK:a Etyj:n kustannuksella.
Ihmisoikeudet eivät ole enää vain julistuksen varassa, vaan Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien julistus ja tuomioistuin ovat Suomessakin arkea.
Toisaalta ylimalkainen suhtautuminen ihmisoikeuksiin näkyy siinä tavassa, jolla oikeuksien myös käytännössä lainvoimaiset sovellukset tekevät suuren määrän myönnytyksiä esimerkiksi turvallisuuden ja yleisen järjestyksen nimissä. Täten myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja sitä ympäröivä organisaatio on kyllä edistynein tämän hetkisistä toimivaltaisista tahoista, mutta samalla kyseessä on kompromissiratkaisu, jonka sisältö on lantrattu ja jonka sana pätee lähinnä "hyvinä aikoina".
Ihmisoikeuksien taustalla oleva ajattelu, jonka mukaan kiperä ja kriittinen julkinen (!) kommentointi on vapaan yhteiskunnan perusedellytyksiä, on jäämässä taas sellaisen "pyhien" asioiden hyssyttelyn ja "kunnioituksen" vaatimisen jalkoihin, joita ja joiden yhteisöllisiä lieveilmiöitä haastamaan liberalismi alkujaan syntyi. Liiallisesta abstraktisuudesta syytettyjen liberaalien oikeuksien taustakokemuksena olivat tuolloin uskonsodat. Samasta asiasta syytetyt yleismaailmalliset ihmisoikeudet saivat historiallisen, hyvin konkreettisen kimmokkeensa toisen maailmansodan julmuuksista ja fasistisen yhteisöajattelun noususta. En näe asiassa juuri mitään abstraktia.
Tämän päivän Euroopassa "liberaalit" kansalaisjärjestöt ja kriitikot ovat kuitenkin hylänneet alkuperäisten julistusten ja sitä edeltävän liitännäishistorian liberaalin ja yksilöä suojelevan painotuksen. Samalla sananvapausretoriikan ovat omineet epämääräiset, usein maahanmuuttovastaiset laitaoikeistotahot, jotka tuskin puolustavat sananvapautta itseisarvona. Vanhempi arvoliberaali huomaa helposti ajan muuttaneen hänet yhtäläisten vapauksien kannattajasta ja tyrannian vastustajasta kulttuurisesti suvaitsemattomaksi henkilöksi, vaikka hänen voimastaan siirtomaavalta rapistui, orjuus lakkautettiin ja kidututtaminen tuomittiin.
Puhe oikeudesta kulttuuriin on sekin muuttunut kulttuurisen moninaisuuden ja toisaalta sivistyselämän puolustamisesta paikallisen samuuden puolustamiseksi. Kuulostaa siltä, että ollaan palaamassa niihin olosuhteisiin, joissa liberalismin ydinsanoma opitaan muistamaan kantapään kautta - ainakin muutamaksi vuosikymmeneksi kerrallaan.
Kiitos, Iivi Anna Masso, useammastakin hyvästä sananvapautta ja kulttuurioikeuksia koskevasta kirjoituksesta.
Ja toki kannattaa muistaa myös eteläinen naapurimaamme, jossa ihmisoikeuksia poljetaan melko surutta.
Eteläisessä naapurissamme ihmisoikeusasiat ovat mainiossa kunnossa, sekä paikallisten asiantuntijoiden että ulkopuolisten tarkkailijoiden mukaan - ja myös EU:n ihmisoikeustuomioistuinten päätöksistä päätellen.
Jos välittäisit ihmisoikeuksista enemmän kuin imperialistisista pyrkimyksistäsi, kääntäisit kriittisen katseesi ihmisoikeuksien osalta mieluummin itäiseen naapuriimme.
Iivi Anna Masso Viron apartheid-hallinnon uskollisena agenttina jatkaa väärän tiedon levittämistä. Tässä valossa on ymmärrettävää, että hän kummastelee myös yrityksiä kitkeä maailmasta fasismin palvonta. Ongelmahan on mitä kriittisin juuri "eteläisessä naapurissamme". Masson väite siitä, että Virossa ihmisoikeusasiat olisivat "mainiossa kunnossa", ei tietenkään kestä pienintäkään kritiikkiä. Onneksi Suomessa koululaisetkin tietävät, mikä on asian todellinen laita. Tiettävästi jopa yliopisto-opetuksessakin kiinnitetään Suomessa huomiota näihin "eteläise naapurin" polttaviin ongelmiin. Tuskin sattumalta Masso on ollut peräti masinoimassa ennakkosensuuria yliopisto-opetukseen ainakin Viron apartheidin osalta. Masson mielestä Viron ihmisoikeusasiat kun ovat "mainiossa kunnossa".
Kappas vaan:
http://www.ksml.fi/uutiset/ulkomaat/ihmisoikeuksien-kriitikot-vastahyökkäyksen-kohteeksi/14881
www.ihmisoikeusliitto.fi/julkaisut/hrbad/suksi.pdf
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_61_2004_ke_p_3.shtml
http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/e22102.htm
jne.
Viro on kansakuntana konkurssin partaalla oleva halvan viinan sekä halpojen huorien ihanuuksien ihmemaa. Ja hinnat edelleen laskevat, kiitos globaalin talouslaman sekä Viron edistyksellisen ja opportunistisen ihmisoikeus- sekä talouspolitiikan.
Aika oudosti valittu linkkirypäs; laitoitko Googlen hakukoneeseen etsittäväksi sanaksi "ihmiset" tai jotakin muuta yhtä täsmällistä?
Viimeinen linkki johtaa yli kolme vuotta sitten päivitettyyn EU-asiakirjaan, jossa todetaan Eestin ihmisoikeuksista vain: "Ihmisoikeuksien suojelun osalta Viro on ratifioinut kaikki yhteisön lainsäädäntövälineet ratifioituaan yksilöiden suojelua henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä koskevan yleissopimuksen".
Toiseksi viimeinen linkki ei johda minnekään ja toinen linkki ei johda edes Viroa käsittelevään mielipiteeseen.
Ensimmäinen linkki johtaa Keskisuomalainen-lehtiyhtiön julkaisemaan tekstiin, jossa kerrotaan sylttytehtaan löytymisestä erään Viron ihmisoikeuksia kritisoineen persoonan osalta. Rahoitettiinkos sinunkin opuksesi julkaiseminen samasta ilmansuunnasta, vai muistanko väärin?
Käyttämäsi tietolähde on kyllä saanut tunnustusta: http://www.keskisuomalainen.com/web/index.php?id=495
Nasse-setä on kerrankin erittäin tyytyväinen.
Ja sokerina pohjalla vielä yksi linkki:
http://ranneliike.net/keskustelu.php?act=rthrd&grpid=41&thrdid=7423
Milloinka annetaan ihmisvelvollisuuksien julistus? Sillä "on asioita, jotka on tehtävä. Muuten ihminen ei ole ihminen, vaan vain rikkahippunen." Vai onko tällaisia asioita vain Astrid Lindgrenin saduissa?
Political freedom is usually described as the absence of interference with the sovereignty of an individual by the use of coercion or aggression. Often word “Liberty” - the condition in which an individual has the ability to act according to his or her own will - has been connected to freedom and social anarchists see negative and positive liberty as complementary concepts of freedom.
Freedom House is an independent nongovernmental organization based in USA that supports the expansion of freedom in the world. Freedom House’s definition of freedom is derived in large measure from the Universal Declaration of Human Rights that was adopted by the United Nations General Assembly in 1948. The Declaration include freedom of religion, expression, and assembly; freedom from torture; and the right to take part in the government of his or her country.
With these limitations – US organisation and definition of freedom – the survey anyway tells something also about Balkans.
Global perspective
The Freedom in the World survey provides an annual evaluation of the state of global freedom as experienced by individuals. The survey measures freedom—the opportunity to act spontaneously in a variety of fields outside the control of the government according to two broad categories:
* Political rights enable people to participate freely in the political process, including the right to vote freely for distinct alternatives in legitimate elections, compete for public office, join political parties and organizations, and elect representatives who have a decisive impact on public policies and are accountable to the electorate.
* Civil liberties allow for the freedoms of expression and belief, associational and organizational rights, rule of law, and personal autonomy without interference from the state.
The Center for Religious Freedom was a division of Freedom House for 11 years. In December 2006, the Center moved to the Hudson Institute so data over this aspect will be found from there. (http://www.hudson.org)
As an outcome of Freedom House’s survey is e.g. country reports, tables and charts and especially “Map of Freedom” which also can act as interactive tool to reach data collected. (http://arirusila.blogactiv.eu/files/2008/12/freedommapmof2008.pdf)
Balkans
The results of last survey vary quite a lot by country. Below I collected a table of results in Balkans from Freedom House’s 2008 publication adding to last column the score from religious survey 2007 of Hudson Institute. Each pair of political rights and civil liberties ratings is averaged to determine an overall status of “Free,” “Partly Free,” or “Not Free.” Those whose ratings average 1.0 to 2.5 are considered Free, 3.0 to 5.0 Partly Free, and 5.5 to 7.0 Not Free.
While Kosovo was "Not free", Albania, Macedonia, Bosnia-Herzegovina and Montenegro were "Partly free" and Serbia, Croatia, Romania, Bulgaria and Slovenia were in "Free" category.
Freedom of the Press in Balkans
A free press plays a key role in sustaining and monitoring a healthy democracy, as well as in contributing to greater accountability, good government, and economic development. Freedom House has been monitoring threats to media independence and their annual survey tracks trends in global press freedom and draws attention to countries or regions where such freedom is under threat.
I collected data related to Balkans from the 2008 edition of Freedom of the Press published by Freedom House and the situation is as follows (Rank among 194 countries):
Country/Rating/Rank: Slovenia 23 46, Bulgaria 33 76, Croatia 36 78, Montenegro 38 81, Serbia 39 84, Romania 44 94, Bosnia-Herzegovina 45 97, Macedonia (FRY) 47 100, Albania 50 105, Kosovo na na.
The country status related freedom of press was in Slovenia free, all the others got status partly free.
Some conclusions
The Freedom House’s ratings are maybe giving too good picture about freedom in anglo-american-West European countries. Despite there undoubtedly is wide formal freedom e.g. in media the business “laws” are guiding the mainstream media to uncritical approach so that profits and advertisement incomes are not in danger.
The freedom ratings with political rights, civil liberties, religious and press freedom were not so bad in Balkans especially against the turbulent background of modern history. Naturally there is challenges ahead and work to do. The only peculiarity was the result of Kosovo which is ranked as ‘not free’ and received scores the same as Sudan, Chad and Egypt in terms of political rights and civil liberties. Odd because UNMIK was send Kosovo to introduce democratic standards and human rights in its protectorate. If the result is this so the mission must have failed disastrously and lessons learned should fast to be applied in future missions of crisis management.
More my views over Balkans and Caucasus one may find from my BalkanBlog - address http://arirusila.wordpress.com
On helppo sättiä Venäjää, Arabiliittoa ja kumppaneita sananvapauden polkemisesta, kun meillä eräs ylikansallinen organisaatio vaientaa lakiteitse keskustelua.
Uutiskynnys:"Euroopan unioni asetti uusia ajatusrikoksia"
Joukkotuhonnan, rasismin ja kidutuksen vähättely on jatkossa kielletty. Että Saksa onkin paska maa.
Onneksi meillä on sellaisia ihmisoikeuksien esitaistelijoita kuin Tuija brax ja Jacob Söderman, Kimmo Sasi, Kimmo Kiljunen ja moni muu. Voimme nukkua yömme rauhassa, sillä poliisi valvoo!
Erkki K. Laakso
Alavus
Aivan tyystin ei ihmisoikeusjulistusta ole kuitenkaan unohdettu. Suomi on lyöttänyt 2 euron erikoisrahan juhlan kunniaksi: http://tinyurl.com/6jgzkx
* * *
Toinen huomion arvoinen esiin nostettu seikka on tuo YK:n nykytila. Yliopiston almanakkatoimisto etsi kuluvana vuonna tilaa Sibeliukselle vanhojen liputuspäivien joukosta ja ehdotti Eino leinon päivän korvaamista, niin Sisu kannanotossaaan tyrmäsi suomalaisen kulttuurin eri osa-alueiden vastakkainasettelun ja esitti YK:n päivän korvaamista. Perusteluissa oli kaksi pääpointtia: YK:n nykyinen tila ja liputuspäivien rytmitys vuosikalenterissa.
Ihmisoikeuksien julistus on selvästi vanhentunut. Siitä kantavat huolta vain muutamat Euroopan pikkuvaltiot, joiden toimilla ei ole maailmanlaajuista merkitystä. Ne, joiden toimilla olisi todellista merkitystä ovat käytännössä sanoutuneet siitä irti. Tarkoitan Yhdysvaltoja, Venäjää ja Kiinaa.
hyviäkin asioita, ja Ihmisoikeuksien julistuksen ideoita on aina käytetty demagogisesti ja muiden päämäärien saavuttamiseksi. Tällä hetkellä sen julistamien oikeuksien tila on kehno jopa USA:ssa, missä ne kerran vahvistettiin liittovaltion pohjaksi. Noihinkin aikoihin ne tuottivat terrorimestaukset suntymaassaan Ranskassa, eivätkä ne orjuuttta poistaneet USA:ssa seuraavan puolen vuosisadan aikana. Siis ideat ovat eläneet erossa todellisudesta. Mutta niillä on nyt reaalinen osa todellisuudesta monessa kansallisessa lainsäädännössä. Ja muistaa voisi, että ennen ensimmäisiä yleisiä julistuksia Ranskan vallankumouksen vaiheilla, samoja ideoita oli kasvatettu Euroopassa Italiasta Englantiin. Ne siis ovat ajattomia ja kasvavat hitaaasti joksikin näkyväksi ja todelliseksi.
YK:n ihmisoikeusneuvoston Suomen ihmisoikeustilanteen määräaikaistarkastelu 9.6.2008:
Suomea kehotetaan tehostamaan syrjinnän vastaisia toimia mm. torjumaan rasistisia ilmiöitä erityisesti internetissä, edistämään vähemmistöjen, erityisesti etnisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.
Tehtäväkenttä ihmisoikeuksien puolesta on loputon.
Kiitos Masso kirjoituksestasi. Hyvä muistutus ihmisoikeuksista ja juhlapäivän unohtamisesta. Pitäisi olla liputuspäivä.
Euroopan unionin neuvosto hyväksyi perjantaina 28.11.2008 puitepäätöksen, joka pyrkii kriminalisoimaan kaikissa jäsenmaissa “rasismin ja muukalaisvihan” rikokset ja tiettyjen joukkotuhontojen, ihmiskunnan vastaisten rikosten ja sotarikosten vähättelyn tai kieltämisen. Enimmäisrangaistukseksi on säädettävä vähintään 1-3 vuotta vankeutta.
Suomen on kahden vuoden kuluessa saatettava voimaan mahdolliset lainsäädännön muutokset. Nykyinen lainsäädäntö kiihotuksesta kansanryhmää tuli voimaan Suomen liityttyä Euroopan unioniin vuonna 1995.
http://www.uutiskynnys.fi/uutiset/ulkomaat/2008/euroopan-unioni-asetti-u...
Täyttä asiaa. Näen tässä muutamia tekijöitä: kyyninen reaalipolitiikka, talouskasvuhuuma (ihmisiä kiinnostaa enemmän materiaalinen hyvinvointi kuin poliittiset ja moraaliset oikeudet, mikä näkyy hyvin erityisesti nousevissa talouksissa - vanhastaan rikkaammissa maissa ihmisoikeuksia on alettu pitää itsestäänselvyyksinä) sekä aatteellisella puolella postmodernin ja kulttuurirelativistisen ajattelun vaikutus.
YK:n ihmisoikeuksien julistus on tärkeä dokumentti. Siinä on ihmisoikeudet kiteytettynä. Se syntyi aikana, jolloin natsi-Saksan hirmuteot olivat juuri takana.
Myöhemmin ihmisten ja ajatusten vapaa liikkuvuus merkittiin Etykin kolmanteen koriin. Se tarkoitti tietysti sitä, että ihmisten ja ajatusten vapaata liikkuvuutta olisi kannatettava myös Neuvostoliitossa.
Nykyään tätä ideaa tulkitaan mielestäni hieman väärin esimerkiksi niin, että kaikilla afrikkalaisilla olisi oltava oikeus muuttaa Suomeen.
http://tuuritapio.blogspot.com/
YK:n ihmisoikeuksien yleimaailmallisen julistuksen ongelma on siinä, että se ei oikeastaan ole yleismaailmallinen vaan länsimaalainen. American Anthropological Association kritisoi julistusta v. 1947 mm. näin:
"Because of the great numbers of societies that are in intimate contact in the modern world, and because of the diversity of their ways of life, the primary task confronting those who would draw up a Declaration on the Rights of Man is thus, in essence, to resolve the following problem: How can the proposed Declaration be applicable to all human beings, and not be a statement of rights conceived only in terms of the values prevalent in the countries of Western Europe and America?"
Järjestön kritiikissä oli kyllä vähän kulttuurirelativistinen ote mutta em. kohta pitää kyllä paikkansa. Järjestön hahmotteli lisäksi tällaiset teesit:
1. The individual realizes his personality through his culture, hence respect for individual differences entails a respect for cultural differences.
2. Respect for differences between cultures is validated by the scientific fact that no technique of qualitatively evaluating cultures has been discovered.
3. Standards and values are relative to the culture from which they de- rive so that any attempt to formulate postulates that grow out of the beliefs or moral codes of one culture must to that extent detract from the applicability of any Declaration of Human Rights to mankind as a whole.
Siinä vähän vaihtoehtoista näkemystä.
JariH
Itse asiassa juuri Suomessa vieraillut Mark Goodale oli sanomansa mukaan pistäytynyt arkistojen kätköissä ja totesi ykskantaan, että AAA:n piikkiin pantu kanta oli Melville Herskovitsin oma. Jos näin on, antropologien progressivistiselle minäkuvalle tärkeä myytti kaatui rysähdyksellä. Moni onkin jo ehtinyt säikähtää antropologian kontribuutiota kansainväliselle hallinnolle.
En ole lainkaan vakuuttunut, että tämä "vaihtoehtoinen näkemys" on enää lähelläkään antropologisen tutkimuksen leikkaavaa terää tai edes työkalupakkia, kriittistä kulttuurintutkimusta lukuunottamatta. Vai moniko harjoittava antropologi allekirjoittaa maailmansodan jälkeen vaikuttaneen kulttuuriteorian argumentit? George Marcus?
JariH, hyvin monet ihmisoikeuksien puolesta taistelevat ihmiset ihmisoikeuksia polkevissa maissa ("kulttuureissa"?) Kiinasta Turkmenistaniin ja Iraniin ovat esittämäsi relativistis-rasistisen näkemyksen kanssa jyrkästi eri mieltä - sen mukaanhan heille eivät kuulu ihmisoikeudet, koska mielestänne "kulttuuri" on päättänyt toisin?
Yleismaailmallisen Ihmisoikeusjulistuksen muuten valmisteli hyvin kansainvälinen ryhmä, ja osaltaan julistus on myös reaktio juuri länsimaissa 20. vuosisadalla syntyneitä totalitarismeja vastaan. Kuinka moni lukija tietää, että uskonnonvapauden muotoilu niin, että se sisältää myös vapauden luopua uskonnosta, oli ryhmän arabiedustajan suosituksen tulos - hän kun tiesi hyvin, että joissakin paikoissa rajoitetaan uskonnonvapautta rankaisemalla luopioita, jopa kuolemalla.
Minusta tuo yksinkertaistettuna menee ainoastaan kulttuurirelativismia pidemmälle, ja on moraalirelativismia. Hyvä ja paha nähdään ainoastaan yhteisön keskeisenä sopimusasiana, jota ulkopuolisen ei sovi kyseenalaistaa. Sen tietää, kuinka siinä käy yhteisön heikoimmille, ja kuka siinä saa vallan puhua koko yhteisön puolesta.
kulttuurisidonnainen. Ihmisoikeuksien julistus edustaa sellaista kulttuuria, jota on syytä puolustaa. Se antaa meille moraalisen selkänojan toimia tarvittaessa myös toista tärkeää periaatetta, valtioiden itsemäärämisoikeutta, vastaan Sudanin tai Zimbabwen tilanteiden kaltaisissa olosuhteissa.
Suomessa talonpoika on aina ollut vapaa kaikesta muusta paitsi vuodentulosta, ruotuvelvollisuudesta, veronkannosta ja katekismuksesta, joten meidän on täysi syy juhlia Ihmisoikeuksien julistusta ja vaatia sen sisällön hallinta Pisa-tutkimuksen osioksi, jotta peruskoulunopettajammekin julistuksen oppisivat.
Eu haluaa sementoida totuuden parista kansanmurhasta, koska muka poikkeavia näkemyksiä ei koskaan esitetä asiallisesti, vaan ne olisivat kaikki suoraan vihapuheita.
Siis Venäjältä ei tarvitse etsiä totalitääristä menoa, kun sitä on lähempänäkin. Virokin on jo tätä ennen kriminalisoinut holokaustin virallisen version epäilemisen. Siis myös Viro on asettanut ajatusrikoksia ja on siis täysin epävapaa maa.
Nyt EU on määrännyt Suomesta tehtäväksi vastaavan fasistimaan.
Viro on sananvapauden osalta maailman vapaimpia maita, salliihan maa jopa räikeimmän itseensä kohdistuvan vihamielisen toiminnan ja puheen sananvapauden nimissä. Tarkoittaa, että Virolla on hyvä itsetunto ja se luottaa vapauteen, lieveilmiöineenkin.
Virossa Holocaustin kieltäminenkään ei ole kriminalisoitu. Baltian maista joitakin asiaan liittyviä rajoituksia on ainoastaan Liettuan lainsäädännössä. Sielläkin on harkittu niiden poistamista.
Ei itsensä parjaaminen ole vapauden mitta. Voi olla alistettu fasistimaa kuten Saksa, joka haukkuu ja mustaa lähinnä vain itseään. Se on sitoutunut valtiosopimuksin valehtelemaan itsestään. Suomi on samalla tiellä suomettumisineen ym, mutta lievemmin.
Minulla on siis ollut väärää tietoa. No ainakin hakaristi ja "natsismin ylistäminen" ovat kiellettyjä Virossa. En tiedä, tarkoittaako laki samaa kuin Saksassa, jossa on kiellettyä puhua Kolmannesta valtakunnnasta ilman paatoksellista paheksuntaa, rikoksista puhumista ja oikeita sanavalintoja. Ainakin lain käyttö on hyvin monipuolista.
EU:n puitesopimus 28.11.2008 kuitenkin velvoittaa Suomea ja Viroa kieltämään jopa holokaustin "vähättelemisen". Sitten Suomesta ja Virosta tulee myös fasistimaita.
Pilkka ja iva ovat vihan sosiaalisesti hyväksyttäviä muotoja ja sitä paitsi tehokkaita. Niiden avulla me länsimaalaiset olemme vähitellen vapautuneet kirkon ja uskonnon pahimmista kirouksista.
Jumalanpilkka ja pyhäinhävästys on juuri sitä mitä toista miljardia musulmaania tällä hetkellä eniten tarvitsee. Juuri sitä on korruptio-Kofi Annan ja YK kieltänyt antamasta islamin riuduttamalle ja ihmisoikeuksien puuttumisesta kärsivälle kolmannelle maailmalle.
Sattumaako, että vihainen virolainen Iivi-Anna Masso on ainoa suomalainen, joka siitä silloin tällöin muistuttaa?
Sattuuko muuten joku tietämään, mikä on nimeltään YK:n nykyinen pääsihteeri?
Nykyään jalkapuun korvaavat Iltalehti, Ilta-Sanomat ja Seiska. Ilkka Kanervaa ja Ilkka Kantolaakaan ei tuomittu Turun Mikaelin kirkon eteen jalkapuuhun, vaan Ilta-Sanomien, Iltalehden ja Seitsemän päivää-lehden sivuille.
Yksi tapa, jolla Iivi Anna Masso rankaisee suomalaisia, on lännettymisparadigma. Virolaisilla, siis entisillä neuvostoliittolaisilla, on ikään kuin YYA-suomalaisille jotain opetettavaa, vaikka ovat itse vasta 1991 vapautuneet täysjäsenyydestään Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitosta.
Tyypillinen kokoomuslainen on masokisti. Hän nauttii siitä, kun jotkut länsimaisiksi julistautuneet entiset neuvostoliittolaiset harjoittavat sadistista suomalaisten parjaamista. Kokoomuslainen on ihminen, joka asettuu mielellään penkille, jossa joku järkimies, esimerkiksi Sauli Niinistö, jonka Yleisradion toveritoimittajat asiadokumentissa totesivat pelkäksi salolaiseksi, onneksi ei sentään savolaiseksi, nilkiksi, kurittaa risulla.
Meidän tulee kuitenkin muistaa, että esimerkiksi NATO-maamme Viro osallistui hyökkäyssotaan YK:n jäsenvaltiota vastaan ja esiintyi miehittäjänä Yhdysvaltain rinnalla. Lisäksi Viron ministerit ja osa johtavista virkamiehistä ovat edelleen niin neuvostoliittolaisia perimältään, että vuotavat lähes kaikki NATO-asiat Venäjän federaatioon suurista rahoista.
En näe mitään syytä, miksi Suomen pitäisi liittyä samaan verkkoon ennen kuin neuvostoaikainen sukupolvi entisissä neuvostotasavalloissa on eläkkeellä tai kuollut. Jos sitä ennen Suomi liittyy NATO:on on Suomen oloista tiedottaminen Moskovaan täysin rajatonta, mikä ei ole asiantila nykyään.
Tarpeetonta suunpieksentää.
Kolumnistille pitäisi löytää juhlavuoden kunniaksi kerrankin oikeita töitä.
http://www.sol.fi/tyopaikat/avoimet/
IAM:"JariH, hyvin monet ihmisoikeuksien puolesta taistelevat ihmiset ihmisoikeuksia polkevissa maissa ("kulttuureissa"?) Kiinasta Turkmenistaniin ja Iraniin ovat esittämäsi relativistis-rasistisen näkemyksen kanssa jyrkästi eri mieltä - sen mukaanhan heille eivät kuulu ihmisoikeudet, koska mielestänne "kulttuuri" on päättänyt toisin?"
Totta ja en kannata AAA:n relativistista näkemystä koska siinä ihminen nähdään ensisijaisesti kulttuurinsa mannekiinina eikä yksilönä.
IAM:"Yleismaailmallisen Ihmisoikeusjulistuksen muuten valmisteli hyvin kansainvälinen ryhmä, ja osaltaan julistus on myös reaktio juuri länsimaissa 20. vuosisadalla syntyneitä totalitarismeja vastaan. Kuinka moni lukija tietää, että uskonnonvapauden muotoilu niin, että se sisältää myös vapauden luopua uskonnosta, oli ryhmän arabiedustajan suosituksen tulos - hän kun tiesi hyvin, että joissakin paikoissa rajoitetaan uskonnonvapautta rankaisemalla luopioita, jopa kuolemalla."
En tiennyt, mutta olisiko kyseessä Charles Malik? Luonnontieteellisen koulutuksen saanut kristitty joka oli opiskellut laajasti myös länsimaissa? En pitäisi kyllä yhtään ihmeellisenä jos hän on tuon kohdan julistukseen ajanut.
Ihmisoikeuksien julistus on kaunis ja tarpeellinen dokumentti. Minusta se on kuitenkin leimallisesti länsimaisten arvojen pohjalta tehty dokumentti jonka leviäminen riippuu pääasiassa länsimaiden panostuksesta asiaan.
JariH
"Ihmisoikeuksien julistus on kaunis ja tarpeellinen dokumentti. Minusta se on kuitenkin leimallisesti länsimaisten arvojen pohjalta tehty dokumentti jonka leviäminen riippuu pääasiassa länsimaiden panostuksesta asiaan."
Totta. Mutta siinä ei ole mitään vikaa. Länsimaissa ovat asiat tämän suhteen paremmalla tolalla kuin muualla.
Ihmisoikeuksien julistus on ihmiskunnan pahimpien ja julmimpien rikollisten antama (US ja NL tuolloin) ja YK näiden perustama. Ei mitään kovin kaunista ole seurrannutkaan. Nyt demokratialeikit alkavat olla ohitse, kuten Patriot Acteista, terrorisodista ja Euroopan yhä lukuisemmat mielipidevangit sekä länsimaiden kehityksestä urkinta- ja poliisivaltioiksi voimme nähdä. Mieltäni julistuksen juhlinta olisi valheellista.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 35 kommenttia