Innostuksen politiikka
Nyt on omasta ehdokaskokeilustani kuntavaaleissa sen verran aikaa, että pystyn jo vetäytymään tarkkailijan asemaan ja arvioimaan vaalituloksia siitä käsin.
Syksyä ovat värittäneet kahdetkin vaalit – meidän pienten kuntavaaliemme ohessa myös maailman huomion keskipisteessä olleet presidentinvaalit. Toisten vaalien tulos merkitsi askelta oikeaan päin, toisten jyrkkää käännöstä vasemmalle – siis perinteisten mittapuiden mukaan. Silti tuloksista, ja äänestäjien mielialoista, löytyy jotain yhteistäkin.
Suomen ”oikea käännös”, eli kokoomuksen maanlaajuinen vaalivoitto yhdistettynä Perussuomalaisten rajuun nousuun, heijastaa kehitystä muualla Euroopassa. Äänestäjät siirtyvät odotetusti oikealle, kun vasemmalla ei näytä olevan vastauksia aikamme haasteisiin. Eurooppalainen kansankoti-idea murenee globalisaation ja avautuvien rajojen myötä, eikä sosiaalidemokratialla ole visioita sen uudistamiseksi.
Entä sitten Obama? Yhdysvaltalaiset valitsivat presidentikseen miehen, joka edustaa monien tarkkailijoiden mielestä demokraattisen puolueen vasenta laitaa. Unelmoidaanko USA:ssa nyt siitä kansankodista, johon eurooppalaisten on yhä vaikeampi uskoa? Ehkä, mutta Suomen ja Yhdysvaltojen vaalituloksissa voi löytää myös enemmän yhtäläisyyksiä kuin mitä murenevan oikeisto-vasemmisto-jaottelun mukainen ajattelu sallii.
Barack Obaman voittoa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa selitettiin jo etukäteen monilla syillä: nykyisen presidentin George W. Bushin epäsuosio, muutoksen kaipuu, finanssikriisi ja tietysti rotukysymys. Rotukorttia käytettiin vaaleissa loppuun asti: Obama-leiri kyseli amerikkalaisilta, ovatko he todellakin valmiita valitsemaan tummaihoisen presidentin, ja leimasi näin toisin valitsevat oletusarvoisesti rasisteiksi.
Värillä epäilemättä oli väliä USA:n vaaleissa, eikä vain siksi, että amerikkalaiset halusivat osoittaa valmiuttaan ”mustaan presidenttiin”. Obama sai värinsä takia anteeksi asioita, joita valkoiselle ei olisi sallittu. Jos yhtä nuori ja kokematon valkoinen demokraattiehdokas olisi paljastunut rasistisen papin seurakunnan jäseneksi, hän olisi karsiutunut jo oman puolueensa sisäisessä kamppailussa melko nopeasti.
Tämä korostettu suvaitsevaisuus osoittaa, että amerikkalaiset halusivat ”toisenlaista” presidenttiä siinä määrin, että katsoivat hänen oman ympäristönsä epäsuvaitsevaisuutta sormien läpi. Tärkein syy Obaman voittoon saattoi sittenkin olla muualla. Obama oli innostavampi, hymyilevämpi, komeampi ja iloisempi esiintyjä kuin kilpailijansa John McCain.
McCain oli monessa kokeneempi, konservatiiviksi liberaali, ulkopolitiikassa suoraselkäinen ja riittävän erilainen kuin Bush. Mutta hän oli nuoreen ja energiseen Obamaan verrattuna vanha ja väsynyt. McCain ei puhunut toivosta, toiminnasta ja muutoksesta yhtä hurmoksellisesti kuin kilpailijansa. Ja sillä on näinä ahdistuneina aikoina ratkaisevasti väliä, vaikka ”ageismia” eli ikäerottelua kartetaan ja arvostellaan Amerikassa muuten yhtä ankarasti kuin rasismia ja seksismiä.
Finanssikriisi, terrorismi, sodat, ilmastonmuutos ja muut maailmanlaajuiset huolet ovat lannistaneet ihmisiä jo riittämiin. Nyt kaivataan iloa ja optimismia. Euroopassa vasemmisto ei menesty, koska se lisää hermostuneilla puheillaan ahdinkoa entisestään. Täällä Suomessa toivoa antavaa innostuksen politiikkaa edusti kokoomus.
Intoa ja iloa tarvitaan, kun syksyn pimeys laskee ja kun mekin joudumme myöntämään, etteivät maailmantalouden myrskyt puhalla Suomen ohi. Vaalien aika osoitti, miten paljon vihaa, katkeruutta ja apatiaa tässä maassa on – sekä kaduilla ja toreilla että netissä. Suomen ankea maine on jo klisee vierailijoiden ja myös muualla asuneiden suomalaisten joukossa. Mutta tänä syksynä nähty ahdistuksen määrä ylitti ainakin omat odotukseni.
Tällaisina aikoina tarvitaan toivon ja tekemisen henkeä enemmän kuin koskaan. Kokoomus voitti vaalit, koska sen kampanja oli kannustava ja innostava. Ilmeisesti samasta syystä Vihreät ohitti perinteisen kilpakumppaninsa, vasemmistoliiton. Voidaan toki sanoa, että kampanjapuheet ovat vain vaalipuheita, mutta voidaanko politiikassa erottaa puheita ja tekoja toisistaan? Sanoista kaikki alkaa – myös usko, toivo ja innostus.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Tässä muuten mielenkiintoinen video äänestäjistä USA:ssa
http://www.wvwnews.net/story.php?id=6069
USA:ssa äänestetään mediamielikuvia, ei ehdokkaiden edustamia asioita.
Samaa mielikuviin pohjautuvaa rankkausta, kuin pörssikurssit.
merkkejä sellaisesta kyll´ei vielä näy. mitä nyt ehätti se uusi päämies Tanskaa syyttelemään ettei se siivoa supervallan jälkiä Irakissa riittävästi, vaikka oli mukana soitellen sotaan lähteneessä "koalitiossa" - ei vielä kovin vasemmistolaista.
Iloisilla tanskalaisilla on raskaita velvollisuuksia Yhdysvaltain sotapolitiikan suhteen. Tämä johtuu kristillisdemokraattisen hallituksen kotkotuksista.
"Iloisilla tanskalaisilla on raskaita velvollisuuksia Yhdysvaltain sotapolitiikan suhteen. Tämä johtuu kristillisdemokraattisen hallituksen kotkotuksista"
Tanskan kristillisdemokraatit ovat viimeksi olleet hallituksessa vuonna 1993-1994, silloinkin hallituksen päävastuu olis sosialidemokraateilla. Irakin sodan syttyessä Tanskan hallitusta johti (ja johtaa edelleen) liberaali Venstre.
Kyse on siis Tanskan Kokoomuksesta, ei Tanskan Kristillisdemokraateista.
http://www.denmark.dk/en/menu/About-Denmark/Government-Politics/The-Ande...
"Mutta tänä syksynä nähty ahdistuksen määrä ylitti ainakin omat odotukseni."
Onhan tuota ahdistusta liikkeellä mutta sen määrää pystytään kyllä vielä kasvattamaan ja tehostamaan. Esim. 500m jonotuksen jälkeen ilmoitus jaettavan leivän loppumisesta aiheuttaa ahdistusta entisessä erikoisosaajassa joka oli yrityksen tärkein voimavara ja selkäranka.
Näin Obaman ensi kerran hänen vieraillessaan Conan O'Brienin ohjelmassa, jota jostain syystä katselin. Tulin heti veikanneeksi Obamaa demokraattien esivaalien voittajaksi ja voitin muutaman kympin.
Obama on hahmona kekkosmainen, levollisen dynaaminen, joka tuntuu 'ylivertaisesti' osaavan asiansa ja hallitsee sanan käytön siten, että tavallinenkin kuulija luulee ymmärtävänsä.
Valkoinen Obama olisi saanut murskavoiton Bushilaisen politiikan raunioilla semminkin kun otetaan huomioon vaalikassan suuruus ja ay-liikkeen tuki.
Voitin muutaman kympin myös ratsastamalla McCainilla, sillä katsoin hänen erottuvan edukseen Bushin sisäpolitiikasta.
McCain mainosti itseään 'maverickinä'. Maverick on ori, joka ei tule toimeen laumassa, ei sopeudu lauman johdon liekaan, mutta on riittävän vahva pärjätäkseen yksin. Tästä roolista oli ollut McCainille hyötyä senaatissa hänen toimiessaan lahjomattomana agenttina ryhmien välillä.
McCainilla olisi ollut mahdollisuutensa, jos hän olisi pitäytynyt omana itsenään ja nostanut keskeisiksi teemoikseen Wall Streetin ja Washingtonin laumojen, lobbareiden ja siltarumpupoliitikan vastustamisen.
Jossain vaiheessa McCain hukkasi suuntansa, ehkä samaan aikaan kun Carl Rowe liittyi tiimiin. Suurimman virheensä McCain teki Sarah Palinin valinnassa. Kun Obaman varapresidenttiehdokas varmisti konservatiivisten demokraattien kannatuksen, aiheutti Palin McCainia harkitsevien maltillisten äänestäjien torjunnan, koska ei selvästikään ollut valmis ikämiehen varapresidentiksi.
Valinnallaan McCain osoitti arviointikykynsä impulsiivisen luonteen ja näin vaalien lopputulos saattoi hyvinkin olla parhaaksi kansainvälisen kehityksen kannalta.
Suomessa tämä toivon ja myönteisyyden sanoman läpimeno onkin siinä mielessä hämmästyttävä ilmiö, ettei se taida vastata kansallisluonteemme perusviritystä. Yleensähän me suomalaiset arvostamme ja rakastamme niitä poliitikkoja, jotka lukevat meille synkeimmät madonluvut ja lupaavat mahdollisimman ikäviä näkymiä kansalaisille. Monet muistavat esimerkiksi Mauno Koiviston ja vaikkapa Iiro Viinasen esimerkkeinä tuosta poliitikkolajista. Taisimme pitää heistä ja kaltaisistaan siksi, että arvostimme jalat maassa- asennetta yli kaiken. Eli ei sitä korkealta pudota, kun ei korkealle kuroteta.
Siksi tämä muutos, jota kunnallisvaalien tulos osoitti, onkin lupaus rohkaistuneesta asenteesta, luottamuksesta ja uskosta hyvään jatkoon.
Mutta vain osin: mitä mahtanee edelleenkin piillä pinnan alla? Ja mitä saamme kokea, kun tämä taantuma tai lama näyttäytyy todellisessa syvyydessään?
Mustat profetiat ovat saamassa ja saaneet hyvää kasvualustaa.
150 miljoonaa, että tulee presidentiksi on velkaa jollekin.
Se millä Obama korjaa tämän talouskriisin siirtymällä kohti Keynelisiläistä politiikkaa tuntuu vieraalta, varsinkin kun aina kiistellään onko valtion hyvä kiihdyttää menoja taantumassa.
Kumminkin tuskin mikään tulee niin hirveästi muuttumaan, ainiin yksi juttu:
http://www.latimes.com/news/politics/la-na-foreign-policy20-2008nov20,0,...
Ei ehkä olla niin "vasemmalla" kuin miltä näyttää?
IAMasso: "Värillä epäilemättä oli väliä USA:n vaaleissa, eikä vain siksi, että amerikkalaiset halusivat osoittaa valmiuttaan ”mustaan presidenttiin”."
USA:n 2008 presidentinvaalit lopulta olivat vähemmistöjen juhlaa. Demokraatit kilpailivat siitä, saavatko ensimmäisen naisen vai ensimmäisen ei-valkoisen presidentin. Republikaanien McCain taas oli vanhin presidenttiehdokas historiassa, ennätys tosin saattaa rikkoutua tulevina vuosikymmeninä USA:nkin väestön vanhetessa.
Jälkiviisaasti arvioiden Obaman voitto ei ole niinkään yllättävä. Toki musta väestönosa on heikommassa asemassa ja epäilemättä jonkinasteisen rasismin kohteenakin, mutta he ovat lyöneet läpi politiikassa jo vuosien ajan, Obama on vain huipentuma. Muiden muassa Jesse Jacksonin kaltaisten esimerkkien jälkeen Colin Powell ja Condi Rice ylsivät huipulle, kyvyillään, eivät kiintiöillä.
Yhdysvaltain rasismia lienee vahvasti liioiteltu. Toki sitä on, mutta nähtävästi USA on parissa sukupolvessa muuttunut hämmästyttävän paljon.
Jossain määrin varmasti valkoisen väen äänestyskäyttäytymisessä näkyi halu todistaa, "ettei täällä olla rasisteja", mutta näkisin, että Obaman esiintymistaito ja vakuuttavuus olivat tärkeimpiä tekijöitä, jotka toivat myös miljoonien valkoisten äänet hänelle. Obama on tietynlainen "average Joe". Obaman kampanja toimi viisaasti siinä, ettei nostanut rotukysymystä, ei tosin McCaininkaan kampanja sitä tehnyt. Rotu kuitenkin lopulta osoittautuikin sivuseikaksi.
Colin Powellia tulee ikävä. Semminkin kun häntä kusetettiin niin maan perkeleesti. Joten - Obama, pidä varasi!
Perussuomalaiset ovat ökykepulaisista vasemmalla, mutta kansallisesti, minkä vuoksi sosialidemokraatit leimaavat heidät äärimmäiseksi oikeistoksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lex_Lepp%C3%A4nen
Itse olin hyvin yllättynyt Obaman valinnasta. Olin siitä iloinen, mutta kokemukseni mukaan amerikkalaisten konservatiivisuutta on mahdoton yliarvioida. Siksi valinta oli minulle yllätys.
Hyvää analyysia, ainakin oman vaalituloksemme kannalta:
...vaalituloksissa voi löytää myös enemmän yhtäläisyyksiä kuin mitä murenevan oikeisto-vasemmisto-jaottelun mukainen ajattelu sallii.
... tarvitaan toivon ja tekemisen henkeä enemmän kuin koskaan. Kokoomus voitti vaalit, koska sen kampanja oli kannustava ja innostava. Ilmeisesti samasta syystä Vihreät ohitti perinteisen kilpakumppaninsa, vasemmistoliiton.
=> Oikeisto-vasemmisto erottelu ei todellakaan enää toimi, äänestäjien ENEMMISTÖ ei edes tiedä, mitä sillä tarkoitetaan.
Meillähän voittivat uudistajat (=kok&vihr.) ja takkiin ottivat jarruttelijat (kepu&sdp&vasurit).
Arvioitaessa tulevaisuutta ei kannata liikaa tuijottaa erilaisten presidenttiehdokkaiden hakemuksiin, ulkonäköön, hyviin aikeisiin, haastattelulausuntoihin tai psykiatreihin - puhumattakaan lehtimiehistä -tai naisista.
Ehkä on sittenkin otollisempaa mennä torille, ostaa siikaa, kappa perunoita ja sitten Alkon valkoviiniosaston (ei Chardonnayta, kiitos) kautta kotiin opiskelemaan presidenttifoorumin - joko Suomen tai Pohjois-Korean, muuallahan ne eivät ole käytössä - sanomaa.
Tulevaisuus kuitenkin yllättää aina...
Jälkiviisaus on sittenkin turvallisempaa. Siinä lajissa olen jopa tasavallan presidenttiä etevämpi.
Iivi Anna Masson kirjoituksia tulee lukea neutraalien silmälasien läpi. Masso on kokoomuspuolueen aktiivipoliitikko.
Väite siitä, että Obama edustaisi puolueensa vasenta laitaa, on vähintäänkin kyseenalainen. Obama edustaa demokraattien keskustaa. Suurimmat "kansallistamiset" on tehty tämänhetkisten tietojen valossa republikaanisen Bush Jr:n hallintokaudella.
Tässä on tetysti sana sanaa vastaan koska sekä minulla että Massolla ei ole tekstissään mitään lähdeviitteitä.
Mitä itse suomalaiseen vasemmistoon tulee, sillä on taas jälleen kerran historiallinen tilaus nostaa profiiliaan ja sen myötä kannatustaan. Se, miten he onnistuvat siinä nähdään seuravien eduskuntavaalien ääntenlaskennan jälkeen. Veikkaan, että Vasemmistoliitto menestyy koska proletaarien määrä lisääntyy päivittäin ja se toinen keskustapuolue, demarit, häviää. Kokoomus säilyttänee osapuilleen oman kannatuksensa. Helsingin vaalipiiristä Jussi Halla-Aho tulee valituksi kohtuullisen suurella äänimäärällä. Iivi Anna Masson (jos edes asettuu ehdolle) äänimäärää en lähde edes arvailemaan.
Joka tapauksessa vaalityö on aloitettava ajoissa. Toivottavasti Iivi Anna Masso saa yhtä paljon lukijoita ja potentiaalisia äänestäjiä kuin hänen suomalainen tohtorikolleegansa.
Anyway, rahat eivät lopu. Masso (s. 1967 Tallinnassa) opiskelee vielä tämän vuoden loppuun Koneen säätiön (=Herlinin suku) apurahalla.
"2007-2008: Post-doctoral research fellow, Dept. of Political Science, Faculty of Social Sciences, University of Helsinki. Grant by Kone Foundation"
... yliopistomaailmasta taitavat olla vähäiset, kun hän ei pysty erottamaan apurahan turvin yliopistolle pätkätöitä tekevän tutkijatohtorin tehtävää opiskelusta.
Kone-säätiön arvostetun apurahan saa yleensä n. yksi kymmenestä sitä hakevasta tutkijasta, mikä ymmärrettävästi saattaa herättää kateutta joissakin pätkittäistäkin tutkijatyötä vaille jäävissä akatemiaan pyrkijöissä, jotka joutuvat turvautumaan toisenlaisten rahoituslähteiden apuun voidakseen tehdä kirjoitustyötä, jos he sellaista haluavat tehdä.
Syntymäaikaani ja -paikkaani en häpeä, sitä tietoa saa vastedeskin levittää mielellään. Jos joku lukija on kiinnostunut muistakin henkilöäni koskevista tiedoista, joita ei kotisivuiltani ja muualta julkisuudesta löydy, vastaan ilomielin itseäni koskeviin kysymyksiin vaikkapa s-postitse iivi@iivimasso.com.
Sitä, asetunko enää ehdolle missään vaaleissa, en tässä vaiheessa tiedä. Yllä kommentoivan henkilön katkerasta kateudesta (joka on omanlainen osoitus siitä ahdistuksesta, josta kolumnissani puhun) huolimatta kysymys on myös resursseista - omani olivat nyt kuntavaaleihinkin liian vaatimattomat.
Kun nyt puheeksi tuli, voisitko lähettää henkilötietosi ja alastonkuvasi meiliini?
No ei sentään, en vain malttanut olla laskematta leikkiä edellä olleen keskustelun jatkoksi. ;)
Suurin syy siihen, että en halua esiintyä näilläkään sivuilla omalla nimelläni on juuri tuo Härppä-Heikkien pörrääminen ihmisten ympärillä. Tiedän sen vaikutukset, koska olen auttanut joitakin yksityisyyttään suojelevia ihmisiä.
Kunnioitettava arvon rouva tutkijatohtori joka ei opiskele (menikö nyt oikein?)
Henkilö- yms tietonne olette itse armollisesti laverrelleet kaikelle kansalle vaalikiimanne ollessa korkeimmillaan.
Muistinne virkistämisesksi:
http://www.nykypaiva.fi/default.asp?sc=3968&sc2=23722&sa=96876
Jopa tutkijatohtoreista tulee heti huonomuistisia kun he sekaantuvat politiikkaan.
Tutkija, kolumnisti ja pienyrittäjä on toimenkuvana ja rahoituslähteenä aika haastava ainakin ajankäytön suhteen. Ensi vuonna on varmaan helpompaa. Tutkijatohtorointi päättyy ja valtuutetun hommatkaan eivät tulleet rasitteeksi.
Sanojanne lainatakseni:
Katkeruudella ja kateudella sekä suunnattoman ahdistuksen vallassa.
SS
Monet kirjottajatkin ovat:"Katkeruudella ja kateudella sekä suunnattoman ahdistuksen vallassa." Monella näyttää olevan estofoobia.
1) Älä suutu äänestäjille, koska äänestäjä on aina oikeassa.
2) Älä suutu kilpailijoille tai heidän kannattajilleen, koska sitä pidetään pikkumaisena.
3) Politiikassa rapa roiskuu ja rakennusalalla raha voitelee.
4) Kokoomus ei ole puolue, vaan OAJ:n sekä Lääkäriliiton parlamentaarinen siipi.
5) Kokoomus on mainostoimistopuolue, joka tarvitsee uusia kasvoja siinä, missä Marjo Sjöroosin mallitoimisto. Kokoomukseen liittyäkseen ei tarvitse olla siinä määrin kokoomuslainen kuin maakunnissa keskustalainen tai yleensä sosialidemokraatti.
6) SDP ja Vasemmistoliitto eivät Neuvostoliiton traumoistaan johtuen luota neukkuihin: marxilaiset tuntevat toisensa ja toimivat sen mukaan. Suomalainen marxilainen ei ole maailmanmarkkinaliberaali eurososialidemokraattinakaan.
7) Kansallinen kokoomus ajaa liikenteen osalta samaa kuin Matti Vanhanen ja Antti Kalliomäki hölmöyttään nurmijärveläisyydellään, jolloin kaiken maailman osmosoininvaarat, pekkakorpiset jne. pääsevät kiinni ja hölmömpikin Sanomien toimittaja ymmärtää, mistä on kysymys. Ellei AIM:llä ole mitään muuta tekemistä kuin kinata toisen tohtorin, Päivi Lipposen, kanssa joukkoliikenteestä, herää epäilys, ettei kumpikaan ole kunnallispoliitikkona Laura Kolbenkaan tasoa. Laura Kolbe puolestaan ei hallitse edes Keskusta perustietoja edes Pekka Silvolasta, vaikka tieto on Wikipediassa.
8) Halla-ahon kimppuun käyminen äärioikeistolaisena on suomalaisen korvissa punavihreää feminismistä hapatusta, joka sopii kasvissyöjille, lesboille ja SDP:ltä korruptiolla professorinvirkansa saaneille tiedetovereille, joiden asema "vapaassa" porvarillisessa Eurosto-Suomessa on sama kuin Yleisradion toveritoimittajien. Ellei tunne SMP:n ja Perussuomalaisten historiaa ja Lex Leppästä Sorsan IV hallituksen ajalta, ei oikeastaan tunne maalaisliittolaisuuden, karjalaisuuden, pienviljeliyden tms. syvintä olemusta. Kannattaa katsoa televisiosarja Rintamäkeläiset ja Rintamäen Antin kommentit. Ellei tätä ole saatavissa niin Keskustan entisellä puoluesihteerillä, Pekka Perttulalla taitaa olla sosiologisia papereita "Vantaan väyrysläisistä". Näin selviää myös jotain Kontulan Perussuomalaisista.
9) Vasemmistolainen ei voi päästä 200 000 000 dollarin sponsorointitarpeen vuoksi Yhdysvaltain presidentiksi. Neekerillä on Yhdysvaltain presidenttinä lisäksi sama uhka kuin katolilaisellakin tulla ammutuksi, jos hän esittää jotain vasemmistolaisuuden elkeitä. Barak Omaba ja Hillary Clinton eivät yritä sairausvakuutusuudistusta.
10) Barak on demokraattien kepulainen, ei lipposlainen äärioikeistodemari niin kuin Bush eikä markkinaliberaali: GM tarvitsee riskin sosialisointia muutoinkin kuin pankkisektorin kautta.
11) Kukaan suomalainen nainen ei häpäisisi puolisoaan kirjoittamalla julkisesti lehteen, että puoliso on niin tossun alla, että joutuu oikean kahvin sijaan keittämään capucchinoa tai expressoa ja vielä kantamaan sen sänkyynkin: sellaista prinsessaahan ei Suomessa olekaan tai jos on niin hänen käsityksensä tasa-arvosta on melkoisen vääristynyt.
Älä käytä sanoja, ainakaan vierasperäisiä, joiden kirjoitusasua et hallitse. Jos käytät, tarkista ne vaikka Wikipediasta. Siis: cappuccino ja espresso.
Joillain tuntuu olevan jokin oikeus vaatia toisilta vapaaehtoisilta jotain. Mitäpäs jos sananvapauden kiilat joskus itse:
1) kirjoittaisivat vain oikein. Uudella Suomella on suomettarelaisen Uuden Suomi nimi. Suomettarelaiset olivat myös suomenkielisiä kulttuurihenkilöitä,
2) etsisi perustelut Venäjää koskevista, vääristyneistä mielipiteistään,
3) omaksusisivat myönteisen elämänasenteen ja vain kehuisivat ja kunnioittaisivat Venäjää ja venäläisiä siitä huolimatta, vaikka isoisältä jäi elinkelvoton maatila Neuvostoliitolle eurokokoiseen maatalouteen liitettäväksi,
4) tekisivät mielenkiintoisia avauksia eivätkä jänkkäisi Karjalasta.
Monelle kirjoittajalle tekisi hyväksi kieltää itsensä ja vaihmaa maailmankatsomuksensa myönteisemmäksi.
Kirjoittaja on ilmeisesti suunnannut sanansa sille.
Jos hän kuitenkin yrittää viitata minuun, totean seuraavaa:
1. Täysin käsittämätöntä ja asiaan liittymätöntä sanapuuroa. Oikeakielisyys on mieliharrastuksiani.
2." Venäjää koskevat vääristyneet mielipiteet"? Mitähän ne olisivat? En muista kirjoittaneeni Venäjästä juuri mitään.
3.Kehumiseni kohteet valitsen itse, samoin elämänasenteeni. En tarvitse neuvoja.
Olen keskisuomalainen, samoin vanhempani ja isovanhempani ( kaikki edesmenneitä) Heiltä ei jäänyt kelvotonta tai kelvollista tilaa Karjalaan, eikä sen puoleen muuallekaan.
4. Kts. kohta 2.
5. Monelle kirjoittajalle tekisi hyvää paitsi tarkkailla oikeinkirjoitustaan myös tarkastaa faktat.
Pitäydy tosiasioissa ja tunnusta erheesi, hyvä " vieras". Sepustuksesi osoite on nyt vain kerta kaikkiaan väärä.
Ja monelle kirjoittajalle tekisi hyvää - niin Putkiselle kuin Kiilamollekin - olla käyttämättä yhden dokumentin todisteita laajasta asiasta Hannu "yhden dokumentin dosentti" Rautkallion tapaan.
Karvonen kirjoittelee hyvin ja laajasti sekä lähdeviitteinen nykyään. Ehkä voimakkaimmin lähdeviitoitettava uutislaji olisivat Uuden Suomen pornouutiset, joissa siteerataaan yhtä lähdettä ja päädytään eri viikoilla melko eri tuloksiin kuin haulikolla ampuen.
Mitäpäs jos joku johtava seksologi kiinnitetään kuraattoriksi ohjaamaan oikeaan suuntaan?
Nytkään ei Uuden Suomen kestotilaaja tiedä, miten pitkän Vorspielin pitäisi olla, vaikka juuri siitä käydää kovaa Nachspielia.
Alustit keskustelun hakien vauhtia Obaman olemuksen arvioinnista, liipaten kotimaan vaaleja ja edeten ajatukseen: "Tällaisina aikoina tarvitaan toivon ja tekemisen henkeä enemmän kuin koskaan".
Ei ole kauaa siitä, kun koimme tilanteen, jossa Itävallan kansan "väärän" äänestämisen seurauksena joissakin maissa, esimerkiksi Suomessa, hyväksyttiin ylimpien poliitikkojen piirissä lupaus olla kättelemättä ketään Itävallan kansan edustajaa.
Hämmästyttävää kyllä, suomalaisiin poliitikkoihin iski hetkellinen terveen järjen kohtaus ja he pettivät antamansa lupauksen, kun tosipaikka (lue: Itävallan suurlähettilään kohtaaminen) tuli.
Mitä mieltä olet, voidaanko innostuksen luominen ja populismi erottaa jollakin tavalla toisistaan niin, että innostajan poliittinen vastustaja tai nihilisti ei voisi enää väittää innostajaa pelkäksi populistiksi?
Päivän piristykseksi linkki, jossa on myös vastaus:
http://sosialismi.net/blog/2008/11/13/oikaisu-iivi-anna-massoa-ei-epailt...
... on esimerkiksi siinä, että innostaja pyrkii lisämään ihmisten uskoa heidän omiin tekemisiinsä ja mahdollisuuksiinsa vaikuttaa asioihin, ja ehdottaa konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja ongelmiin; populisti, jos hänellä on mitään positiivista viestiä ollenkaan, lupaa helposti mahdottomia, keinoja sen kummemmin pohtimatta. Usiein populistin viesti on negatiivinen, se perustuu pelotteluun ja todellisten tai kuviteltujen vihollisten ja vaarojen korostamiseen - sillä taas ei ole mitään yhtäläisyyksiä innostuksen politiikan kanssa.
En ymmärrä, miten kommentin viimeinen virke ja linkitetty oikaisu-uutinen liittyvät tähän aiheeseen, mielestäni viitatussa tapauksessa ei ole mitään innostavaa.
Linkittämäni tekstin vastauksineen oli tarkoitus olla hauska, koska minä pidin sitä vain huvittavana heittona, varsinkin vastausta.
Pyydän anteeksi, jos pahoitin Sinulle omakohtaisella linkityksellä mielesi.
Esität määritelmänä (en nyt oleta mitään tieteellistä tarkkuutta, kun vain rupatellaan), että populisti lupaa helposti mahdottomia. Jokaisen poliitikon on kuitenkin minun mielestäni luvattava aika paljonkin, kun hän asettuu ehdolle johonkin tehtävään.
Jos esimerkiksi Matti Vanhanen on luvannut ... (no, vaihdetaan esimerkkiä, koska Vanhanen ei kai ole koskaan uskaltanut luvata mitään) ... Jyrki Katainen on luvannut, ettei kansainvälinen rahoituskriisi tule koskemaan Suomea, mutta kriisi on nyt Suomessa. Oliko Katainen mielestäsi populisti, koska hän lupasi helposti mahdottomia?
Kuinka määritellään raja kansan mielipiteiden huomioon ottamisen ja populismin välillä?
Eikö olekin vakiintunut tapa, että poliitikot valehtelevat mielellään nykytilan jatkuvan, vaikka tietäisivät äänestäjiä kohtaavan vaikeat ajat?
"Kuinka määritellään raja kansan mielipiteiden huomioon ottamisen ja populismin välillä?"
Se onkin vaikeampaa. Huonommassa tapauksessa ihmisten toivomuksia aidosti huomioimaan pyrkivät poliitikot voidaan leimata populisteiksi. Rajaa on oikeasti vaikea vetää.
Mahdottomilla tarkoitin esim. sellaista, että luvataan samaan aikaan sosiaalikulujen lisäämistä ja verojen keventämistä, tai vaikkapa täysin avoimia rajoja yhdistettynä edelleen parannettuun sosiaalijärjestelmään. Lähtökohtaisesti mahdottomia yhtälöitä.
Tuon mainitsemasi Kataisen lausunnon tulkitsen pikemminkin arvioksi kuin lupaukseksi - kysymyksessähän on asia, joka ei ole, eikä voi olla, täysin omien poliitikkojemme päätösvallassa. Se onkin yleisempi ilmiö, että aina uskotaan, että maailman ongelmat, olkoon kysymys sotilaallisista uhkista, terrorismista tai talouskriiseistä, jotenkin kiertävät Suomen. Nyt joudumme (taas kerran?) myöntämään, ettemme elä koskemattomassa lintukodossa.
Vaikuttaa että tutkijalle on jäänyt poliitikon vaihde vielä päälle. Onko määritelmän mukaan siis populismia esim:
- "tasa-arvotupo", jonka työnatajapuoli oli tyrmännyt ennen eduskuntavaaleja eikä hallitus sitä muutenkaan yksin pysty tekemään
- "lisää hoitavia käsipareja". "Vanhojen rakenteiden päälle" ei Kataisen mukaan rahaa kannata kaataa. Monessa vanhainkodissa ei ole edes lain edellyttämä tilanne, vaan nyt tarvitaan jopa syöttäviä käsipareja. Mitäpä rakenteita muuttaisi?
Kataisen lausunto finanssikriisistä oli ennen kuntavaaleja, jolloin jo yleisesti puhuttiin sen koskevan myös Suomea. Tietysti voi ajatella, että niillä puheilla yritettiin pitää kuluttajien luottamusta yllä, mutta esim. rakentamisen syöksy oli jo tiedossa.
Mitä tulee tähän innostuksen ym. hehkuttamiseen, niin se nyt tulee ja menee. Sen nyt luulisi tutkijankin tietävän. Omassa muistissa huippuna on viileiden englantilaisten into Falklandin sotaan, mikä nimikin on jo turhan komea ja innostava. Se militarismi oli siinä mielessä kammottavaa, kuinka helposti kansakunta saadaan mukaan moiseen, vieläkin.
Innostuminen, sitoutuminen, kannustus (sinänsä hyviä ja positiivisia asioita) jne. johonkin asiaan vaihtelevat. Niin vaihtelevat myös vallassa olevat puolueet, ettei em. nyt hirveästi ainakaan tutkijan kannata hehkuttaa.
[orig. perjantai, elokuu 25, 2006]
Populismi on kirosana, mutta oikea keino vaikuttaa suoraan kansalaisiin
Selkokielinen ja ymmärrettävä puhe sekä näiden mukainen päämäärien asetus on epämiellyttävää, koska silloin joutuu sitoutumaan puheisiinsa. On helpompaa kuuluttaa vastustaja tai kilpailija populistisesti käyttäytyväksi, kun se esittää toimia asioiden muuttamiseksi puolueohjelmansa mukaiseksi. Puoluepolitiikan on tultava kansan luokse eikä päinvastoin. Kansalaisvaikuttaminen voi olla huomisen uusi suunta ilman perinteellistä puoluepolitiikkaa.
Hallituspuolueet ovat keksineet jä löytäneet uhriksi Kokoomuksen, joka esittää yksinkertaisia päämääriä parantaakseen kannattajaryhmiensä elämää ja huomisen tulevaisuutta. YLE on uusinut kuosiaan, sillä se kävi sumeilematta hallituspuolueiden kimppuun Kokoomuksen sätinnästä ja populisteiksi haukkumisesta mm. puoliyhdeksän pääuutisissa. Mikäli Kokoomus tuottaa vaalilupauksien myötä toteutuman puhutun sanan mukaisesti, niin tästä populismista kansalaiset pitävät.
Timo Soini ja Perussuomalaiset ovat perinteellisiä populisteja, jonka Timo Soini myös myöntää. Olemalla kansalaisille ymmärrettävä ja selkeä, on se kannustettava toimintamalli, sillä äänestäjät halunnevat väriä, rehellisyyttä ja suorapuheisuutta. Hallituspuolueita painaa valta ja pyyde sen jatkamiseksi. Ylpeys näkyy jo nyt esiintymisissä, jossa hymistys ja nautiskelu omasta erinomaisuudesta on juovuttavuudessaan silmiin pistävää aikana, jolloin on mm. alkanut maailmanlaajuinen taistelu työn uudelleen jaosta. Suomenkin on huomenna löydettävä paikkansa yhteisöllisenä toimijana, muutoin on kaamea krapula käsillä.
Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa ja kansalaisvaikuttaminen on jo otettava huomioon uudella hallituskaudella. Vaikutusvalta kansalaisilla ei ole enää kerran neljässä vuodessa, vaan osallistuminen tulee aktivoitumaan vähintäänkin kulutuskäyttäytymisessä ja vaikutteessa näihin päätöksiin. Valittavan uuden eduskunnankin on otettava huomioon kyselyt kansalaisilta.
Lähestyminen kansaan Suomessa ei käy "heikomman" moittimisena ja sättimisenä. Kokoomus on itse vedenjakajalla ja saattaa saada suuren äänivyöryn uudistajan arvioidusta roolistansa. Kokoomuksen nuorella puheenjohtajalla voi olla vielä ässiä hihassa, vaikka galluppien mukaan omatkin "purevat".
Markkinatalous antaa tylyt tuomiot Suomen työlämän joustamattomuudesta, korkeista työvoimakustannuksista ja minimipalkoista, jotka estävät perustöiden järjestämisen mm. pitkäaikaistyöttömille. Nykyinen hallitus ei pääse paistattelemaan oloaan syvällä muhivien perusongelmien vuoksi. Yksinäisyys, vanhushuolto ja -hoiva, osanuorison jatkuva pahaolo ja tietämättömyys huomisesta, lisääntyvä piiloalkoholismi sekä "vastuunpoistolääkitys" ja yksinäiset ikääntyvät naiset kuin myös erakoituvat kaupunkilaisvanhukset eivät ole nousseet puheenaiheiksi.
Suomen taloudella menee nyt, juuri nyt, hyvin ja ulkomaankauppa takoo vientiylijäämää investointien karatessa ulkomaille tuottamaan omistajilleen voittoa. Markkinatalouden hokemat sysäävät heikkoja toimettomuuskuoppiin ja siellä muhiikin huomisen seuraava ongelmapommi.
Hallituksen ei kannattaisi polkea oppositiovastustajaansa, sillä kansalaiset ovat Suomessa herkästi äänestämässä väärin kohdeltuja. Ymmärrys todellisista ongelmista olisi tärkeämpää kuin syyttää pääoppositiopuoluetta populisteiksi. Voihan pian olla, että kansa vaihtaa opposition hallitusvastuuseen ja jomman kumman nykyisestä päähallituspuolueesta oppositioon.
Asiat esille selkeinä tavoitteina ja ymmärrettävällä puheella, vaikkapa parjatun populismin nimissä, kunhan se pitää minkä lupaa. Lupaus ja sen pito ovat rehellisyyspassi ja paras valtakirja koko neljän vuoden ajaksi. Herkkä edustaja tapaa säännöllisesti valitsijoitansa ja tunnustelee muuntuvia yhteiskunnan tarpeita äänestäjiltään, sillä he ovat se esimies, jolle ollaan tilivelvollisia. Myönteisimmillään populismi sen hyvässä muodossaan synnyttää yhteenkuuluvuutta ja intoa osallistua sekä kokemusta tarpeellisuuden tunnusta.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
Kättelykieltohan tuli siitä, että Paavo Lipponen sai 15 minuuttia aikaa osallistua Thomas Kleistilin ja Gerhard Schröderin kättelykieltoon ja ilman ulkoasiainvaliokuntaa ja tasavallan presidenttiä Lipponen meni rähmälleen heti. Toisekseen Erkki Tuomioja tapansa mukaan kieltäytyi vastaanottamasta typeriä ohjeita Lipposelta ja edelleen lätteli Itävallan ulkoasiainministeriä. Kolmanneksi Lipposen omavaltaisuus päätettiin selittää sillä, ettei Ahtisaareen saatu yhteyttä. Ahtisaarella kuitenkin oli jo tuolloin satelliittipuhelin. Neljännekin Sauli Niinistö teki kyselyn sosialidemokraattien masinoiman kättelykiellon ja boikotin laillisuudelsta EU:n komission puheenjohtajalle, joka joutui sanoutumaan siitä irti.
Koko operaatio oli osoitus siitä, etteivät sosialidemokraattien hermot Itävallassa ja Saksassa kestäneet samoin kuin siitä, miten rähmällään Lipponen oli Sosialistisen Internationaalin edessä.
Eihän suomalaisessa poliittisessa päätöksenteossa ole tavattu väistellä vastuuta noin suoraan, että väistelyjen kumoamisesta tuli tällä näytöllä vain seitsemän riviä tekstiä.
Unohditkohan jotakin?
Jollain muullakin iski paniikki tänä vuonna, kun Haider & co tekivät näyttävän paluun ja Haider sai 43 % Kärntenin äänistä. Koska seuraavissa vaaleissa hän ja vastaavat olisivat ehkä saaneet yli 50 % koko maan äänistä, mies piti tappaa (?). Oudon sopivasti kuolema iski ainakin. Saksahan ei itse päätä muuten juuri mistään ja Itävalta vielä vähemmän, joten eiköhän nuo kättelykiellot ole osa suurempaa kuviota myös.
Voisi olla hyvä ensi kerralla lähteä ehdokkaaksi tosissaan kuten kokoomuksen veljespuolueen Sarah Palin.
Barack Hussein Obama oli amerikkalaisille sopivan musta -[orig. 08.11.2008 - 14:33]
Cc: timo.soini@eduskunta.fi ; okivinen@kolumbus.fi ; paavo.vayrynen@formin.fi ; alexander.stubb@formin.fi ; jutta.urpilainen@eduskunta.fi ; jyrki.katainen@vm.fi ;
....
(USA:n kansa antoi selkeän valtakirjan "jonhfkennydymäiselle" Obamalle muuttaa USA:n sisäinen ja ulkoinen järjestys)
[ ... amerikkalainen Hussein tulee oleellisesti muuttamaan amerikkalaisen, irakilaisen Husseinin välillisesti tappaneen presidentin vaikuttamispolitiikan kaikkialla maailmassa - USA keskittyy nyt ratkomaan kansallisesti omia asioitaan kuntoon ja nostamaan sisäistä tunnetta omista kyvyistään ... ]
Barack Obama oli historiallinen valinta. Se oli myös valinta ja päätepiste amerikkalaiselle puuttumiselle vieraiden asioihin. Irakilaiset, iranilaiset, pohjoiskorealaiset, venäläiset, kiinalaiset ja muut eri tavoin akseloidut kansat saavat rauhan amerikkalaisesta "huolehdinnasta". Juutalaisten kysymyskään ei tule olemaan enää yksipuolisen selvä.
Kansa teki muutoksen selkein numeroin USA:ssa. Kansakunta oli kyllästynyt loputtomiin kulureikiin vieraille maille. Kansa oli kyllästynyt sinitakkimaiseen rummunpäristykseen. Kansakunta oli kyllästynyt talousahdinkoon, jossa isot näyttivät edeltä mallia perässä tulijoille, kuinka ahnehtien viedään koko talousjärjestelmä ja ympäristö tilaan, josta ei olisi ollut paluuta.
Kansa teki USA:ssa päätöksen uudelle nousulle ja uudelle politiikalle. Kansa odottaa nyt sopivan mustalta sopivaa elämän- ja elintason jakoa kaikille - myös "katumaasturikulutusluokan" ulkopuolelle. Kansalaiset äänestivät uuden "johnfkennedyn" Valkoiseen taloon. Kansa odottaa paljon valinnaltaan - siksi suureksi valitsijamiesero muodostui ja lopulta uusien äänestäjien esiin marssi sinetöi Obaman voiton.
Obaman veri on osaksi Afrikasta. Valkoinen mies ryösti, ensin eurooppalaisina ja sitten amerikkalaisina sekä eurooppalaisina Afrikan. Kiina on avannut kaupalliset ja aseettomat ovensa Afrikkaan. Kiina rahoittaa Japanin ohella USA:n jättiläismäiset vajeet - niin kaupassa kuin liittovaltiotasollakin. Onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka puoliksi afrikkalainen hoitaa ulkovaltapoliikkansa kiinalaisten kanssa.
Tuntuisi myöskin todennäköiseltä, että tavallisten tsekkiläisten ja puolalaisten ei tarvitsisi vastoin tahtoaan ottaa uuden aallon "Kuuba-ohjuskriisiä" mailleen, siksi kaukana Obaman linjat ovat "bushimaisesta" jenkkiaseiden vyörytyspolitiikasta.
Venäläiset saavat uuden puhujan "Berliinin muurille" uutena johfkennedynä. Barack Obama tullee arviomaan uudelleen amerikkalaisten roolin Natossa ja sijoittumissensa Euroopassa. Eurooppa saanee vauhtia omalle Eurooppa-keskeiselle "Natolle", jossa Eurooppa puolustaa itseään yhdessä Venäjän kanssa.
Suomalaiset perinteelliset USA-vastaiset tahot saanevat tyydykettä juristi Obamasta, jolle maailman taloudellinen valloitus kuin pihdeissä pito ja maailmanpoliisina olo eivät ole välttämättömyyksiä. USA tullee reivaamaan asemointiansa tasapuolisempaan suuntaan unohtamatta jättiläismäistä energiankulutuksen ongelmaansa. USA on astunut vähemmän taloudellisia voittoja hamuavalle linjalle tahtoen suuren kansan elävän "sovussa" luonnollisen ostovoimansa kanssa. Yliähkyröinnin aika lienee ohitse USA:ssakin.
Obaman voitto oli myös voitto kaikille tavallisille uutta huomista odottaville ihmisille kaikkialla maailmassa. Politiikka on saamassa uutta nostetta vähintäänkin suurta enemmistöä yhdistävänä tekijänä - myös Suomessa.
Meilläkin suuri kansa on kyllästynyt nykyisen kaltaiseen politiikan hoitoon ja onkin odotettavissa peruskansalaisten aktiivinen esiinmarssi uurnille seuraavissa eduskuntavaaleissa, jolloin valitaan kansakuntaa eheyttävä edustajisto nykyisen vedenjakajahallituksen tilalle.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
....
Linkki Barack Hussein Obamasta kirjoitettuunn mielipidekirjoitukseen muutama kuukausi ennen vaaleja
--- http://ilkkaluoma.vuodatus.net/blog/category/BARACK+OBAMA ---
kansalle vielä vuosi sitten, että amerikkalaisperäinen sub-prime kriisi ei rantaudu Suomeen, koska meillä on vahvat pankit ja valtion taseet, kuin että meillä on myös talous kunnossa.
Kuinka kohtalokas tämä päästetty tahaton infosammakko oli, tulee näkymään jo huomenna, kun mainittu kriisi on jo rantautunut meille aikaansaaden koko ajan lisääntyvää työttömyyttä ja viennin hiipumista.
Tiesikö/ ymmärsikö Jykä mitä sanoi, vai annettiinko hänelle väärät tiedot tulevasta? Lopulta kansa maksaa aina väärät toimet, mitä poliitikot tekevät.
Ilkka Luoma
mutta millään muilla mailla, kuin Suomella se ei oo riskiä vailla...
Kiva loppukevennys tuo:"..mutta voidaanko politiikassa erottaa puheita ja tekoja toisistaan ?" Kyllä voidaan ja se muodostaakin politiikan tekemisen keskeisen ytimen.
mutta mitä hän arvelee: kuinka moni äänestyskopissakin käynyt pääsee samaan seuraan.
Jos lukee lehtien katukyselyjä vaikkapa ministereistä, puolueista tai kunnanvaltuustoista, voi helposti havaita poliittisen tietämyksen ja kiinnostuksen tason itse asiaa kohtaan. Yhteiskunnalliset asiat eivät ole " mediaseksikkäitä", vai miten se nyt menikään.
Se väestön osa, joka seuraa aktiivisesti medioita ja päivän politiikkaa sen kautta, on varmaankin aika pieni osa äänestäjäkunnasta.Vielä niukempi lienee se, jolla on hallussaan edes rahtunen poliittista muistia.
Miksi pitäisikään? Yleensä elämä ihmisille on muualla kuin politiikassa, paitsi niille, jotka ovat muodostaneet siitä elämäntapansa.
Siitä päästäänkin siihen osaan kansaa, jossa tämä kysymys " sana ja teko" tai " puhe ja teko" saavat uuden merkityksen.
Eli poliitikkoihin itseensä: ehkä pekkatoivonen viittasikin tekijöihin eikä kokijoihin?
Siinä näkijä missä tekijä,kirjoitti Hannu Salama aikoinaan.Ja hyvin kirjoittikin kyseisen sittemmin vasemmiston piirissä kuoliaaksi vaiennetun kirjan.Eli aina ei edes haluta muistaa,saati analysoida.Politiikkaa sekä tekijän että kokijan tasolla.
"Kyllä voidaan ja se muodostaakin politiikan tekemisen keskeisen ytimen."
Siinä tapauksessa kyllä, jos joku esim. sanoo yhtä ja tekee ihan muuta.
Mutta aika usein politiikassa sanatkin ovat jo tekoja.
Tätä lähinnä tarkoitin erottamisen vaikeudella.
"Tällaisina aikoina tarvitaan toivon ja tekemisen henkeä enemmän kuin koskaan. Kokoomus voitti vaalit, koska sen kampanja oli kannustava ja innostava."
Tässä asiassa olet harvinaisen oikeassa. Myös perussuomalaisilla olisi tästä oppimista. Positiivista tulevaisuudenvisiota tarvitaan eikä pelkkiä uhkakuvia tai protestia.
Toisaalta Kokoomuksen (kuten muidenkin kolmen suuren puolueen) politiikka on pitkälti sisältä ontto. Tähän asiaan Iivi olisi tuonut parannusta. Pelkkä asioiden hoitaminen ei riitä, vaan tarvitaan myös näkemystä ja ajattelua.
Täysin turhanpäiväinen kirjoitus Massolta, mutta löytyihän sieltä vähättelevää katkeruuttakin. Taitaa kuitenkin syy voittoon löytyä hieman muista seikoista, mitä Masso ei pysty näkemään?
-Tärkein syy Obaman voittoon saattoi sittenkin olla muualla. Obama oli innostavampi, hymyilevämpi, komeampi ja iloisempi esiintyjä kuin kilpailijansa John McCain.
"Tällaisina aikoina tarvitaan toivon ja tekemisen henkeä enemmän kuin koskaan."
Miten ois tää?
Rowbotham: finanssiuudistus on kaikkein tärkein uudistus.
http://talousdemokratia.blogspot.com/2008/11/rowbotham-finanssiuudistus-...
"Jos yhtä nuori ja kokematon valkoinen demokraattiehdokas olisi paljastunut rasistisen papin seurakunnan jäseneksi, hän olisi karsiutunut jo oman puolueensa sisäisessä kamppailussa melko nopeasti."
Valkoisena hän puolestaan olisi pärjännyt loistavasti rebuplikaanien esivaaleissa. Kristitty oikeisto rakastaa fanaattisia sekopäitään. Esim. Jerry Falwell - vainaa oli kovin suosittu raamattuvyöhykkeellä, siitä huolimatta, että julisti 11/9 olevan Jumalan rangaistus (eli toteutunut oikeus) New Yorkille homoudesta, aborteista, feministeistä ja ties mistä.
Pastori Wright-skandaali kuoli alkuunsa, koska hän ei ole sekopääsaarnaajien sankassa kirjossa kovinkaan kummoinen tapaus. Jos hän vaikutti vaaralliselta, se johtui siitä, että hän on musta raamattu-kiihkoilija. Mutta koska rebiplikaaninen loka-koneisto ei halunnut hyökätä pastorin - minkään pastorin - kimppuun, oli kannattavampaa levittää valheita Obamasta muslimi-terroristien hännystelijänä.
Obama käytti hirvittän määrän rahaa, jotta hänet valittiin ihonväristään huolimatta. Kuka tahansa valkoinen mies olisi demokraattien ehdokkaana saanut paljon suuremman vaalivoiton. Äänestysprosentti olisi tosin jäänyt alhaisemmaksi.
----
Mutta intoa ja uskallusta olla onellinen, niitä tämä maa yhä. Maa, kansalaiset, yksilöt, etenkin ne joiden kuppi on aina puoliksi tyhjä.
kun eivät valinneet Iivi Anna Massoa valtuustoonsa.
Massolla on tietoa maailman asioista ja sellaista tuntumaa niihin, joka syntyperäisiltä suomalaisilta hyvin usein puuttuu.
Yhden puolen Barack Obaman valinnasta Yhdysvaltain presidentiksi hän olisi Obama-jutussaan vielä voinut ottaa esiin, nimittäin sen, että Obaman valinta oli huomiota herättävän ja karkean rasistinen. Minun tietojeni mukaan. Vai mitä sanotaan?
96 prosenttia afroamerikkalaisista äänesti afroamerikkalaista.
Kuvitelkaa, että valkoihoiset olisivat äänestäneet 96 prosenttisesti omaan rotuunsa kuuluvaa McCainia. Rasismia, tottakai.
Huomattavaa on muuten sekin, että amerikanjuutalaiset äänestivät vähiten rasistisesti eli 78 prosenttisesti Obamaa.
Tärkeintä on joka tapauksessa ehkä se, ettei Obama tule poikkeamaan niin paljon Bushin viitoittamasta politiikasta kuin Eurooppa toivoo.
Amerikkalaisten pikainen poistuminen Irakista, nyt kun työ on tehty ja Saddam saatu hirtetyksi, on kuitenkin tervetullut uutinen.
Samoin terrorisminvastaisen sodan keskittäminen Afganistaniin, Al Qaidan ja koraanikoululaisten jahtaamiseen siellä näiden uskovaisten omassa pesässä.
Helsingin kokoomuslaiset ymmärsivät, etteivät totuuden torvet saa tulla kaavoituksen ja rakentamisen sisäpiirin. Helsingissä tarvitaan 5 000 euroa - 10 000 euroa valtuutetuksi pääsemiseen sekä vielä jokin teema. Ei siinä mikään 500 euroa riitä.
On mielenkiintoista nähdä, mikä vuonna IAM pääsee Laura Kolben rinnalle Helsingin kaupunginvaltuustoon. IAM:llä on vielä jonkin verran oppimista siinä, miten rahvaalle esiinnytään demokratioissa. Ei toinen virolainen kuuluisuus, Hella Murrikaan, esiintynyt kartanonrouvana, jolle kahvi kannetaan vuoteeseen suomalaisessa politiikassa, vaan oli sen verran porvarillisesta kodista, että ymmärsi olla esiintymättä aristokraattina talonpoikaisessa Suomessa. No Hellassa oli suurporvarillista hänen turkiksensa, mutta toisaalta kyllähän se kokoomuslaisella maanomistajalle ja kartanonrouvalle sopi 1950-luvulla.
Jos kahvikupillinen maksaa Helsingin keskustassa 2.5 euroa, niin on kyllä aikakin kuplan puhjeta - markka-aikaan 15 markalla sai lounaan... Laman aikana tarvitaan paitsi innostusta myös säästäväisyyttä, harkintaa - suu säkkä myöten! Fundamentaalit kuntoon, läskit pois!
[orig. tiistai, maaliskuu 13, 2007]
Kansalaisyhteiskunta hylkää nykyisen puoluepolitiikan seuraavien kahdeksan vuoden aikana
[ ... YLE elää ajassa kansakunnan iholla etukäteen kertoessaan ajankohtaisohjelmissaan kansalaisliikkeista Koijärviliikkeestä lukien (pe. 23.2.). Pioneerina toiminut Ville Komsi olisi nyt hovikelpoisena valmis uudelleen ottamaan osaa yhteisiin asioihin ... ]
Nykymallinen poliittinen eduskunnan suurensalin istumajärjestys jakaa kansalaisia keinotekoisiin blokkeihin, salissa olematta merkittäviä ohjelmallisia eroja huomisen hoitamisesta huomioon ottamisen menetelmillä. Mieluumminkin voitaisiin sanoa yhtäläisyyksistä, joissa vain lauseiden sanallisten pieneroavaisuuksien hiuksen hienot erot erittelevät vasenta oikeasta.
Tämän päivän painotus on kasvu; hyvinvoinnin kasvu, talouden kasvu, vapaa-ajan kasvu ja elämän helppouden kasvu sekä eniten ihmiseen vaikuttavana tekijänä automaation kasvu. Huomisen kansalaisyhteiskunta suoravaikutteisena korostaa osallistumista, luontoarvoja, henkistä ja alueellista autonomiaa, lähialuetuotantoa, täystyöllisyyttä ja ennen kaikkea hyväksymistä kutakin soveltuvimpaan ryhmään saaden arvostusta olemassa olostaan ja osaamisestaan.
Markkinatalous ajaa globalisaatiota suhteettomine kuljetuksineen ja varastoimisen labyrintteineen. EU-alueella on menossa varsinainen rekkaralli ilman minkäänlaista logiikkaa tai huomioimista kokonaisuutena - mittareina ovat hetkellinen tuotos, kustannukset yhdessä mittauspisteessä ja kustannusten siirto toisille momenteille ja tuotantonumeroille. Raha on nyt ratkaisijan roolissa; raha on hyvä renki, mutta tunnetusti huono isäntä.
Kansalaisvaikutteesta vapaa markkinaorientoitunut valtalehdistö säestää poliittista nykykarttaa kukin tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti - täälläkin rakennetaan tämän päivän informaatiota kaupallisten etuisuuksien nimissä. Suuret mainostajat ja markkinoijat, kuten lehtitalojen omistusrakenteet määräävät linjoista, jotka enimmillään ajavat päämääriä suuren kansan mielipiteiden vastaisesti. Valtalehdistössä on menossa ajopuuna syöksy valtapiirien patoränneihin ajaen mm. turvallisuusoppejaan menneisyyden aallonharjoilla.
Huomisen päivän informaatiossa ja mediassa kansakunta ottaa näkyvämpää ja suorempaa roolia keskinäiseen kansalaisviestintään. Kansalaisesta kasvaa kehittymisen myötä varteenotettava tiedontuottaja, johon nykytekniikat langattomuuksina jokaisen taka- ja povitaskusta mahdollistavat. Kansalaisvaikute kasvaa ja yhä useampiin tapahtumiin otetaan osaa suoraan, kuten Ville Komsi pioneerina aloitti Koijärvellä taistelun yhteiskunnan rahamekanismeja vastaan luonnon säästämisen etuja ajaen.
Kansalaisten omistama YLE eduskuntaohjattuna kuroo välimatkaa suoravaikuttamisen iholle. YLE hakee ymmärrystä miksi nykymallisiin talouskärventyneisiin maailman ohjausmalleihin pitää saada paikallisempi, kansalaistavampi ja yhtenäistävämpi kehityksen linja, jossa ihminen toimijana koetaan osaksi luonnonjärjestystä. YLE on astumassa kansan pariin hakien välitöntä yhteyttä ihmisiin, jotka käytännössä jo nyt maksavat koko sen tapahtumaketjun, missä spekulantit kasvattavat ahneuden mekanismeilla omaa yksinapaista kulutuksen madrahokemaa.
Suomi on kansalaistottelevaisuuden mallimaa. Me emme nouse barrikadeille. Me olemme toistaiseksi hyväksyneet vakuuttelut vallassa olevalta hallitukselta, että hyvin menee, tietäen kuitenkin, ettei hyvin mene. Rahalla mittaus on muodostunut sokeuden kulmapisteeksi. Sokeus avautuu todellisuutena rävähtäen silmien eteen alastomana näkynä yksinäisyydestä, osallistumattomuudesta, erakoitumisesta ja päämäärättömyydestä ajopuuajelehtimisena ilman yhteenkuuluvuutta ja joukkoihin kuulumisen tuntua.
Huominen arki avautuu nopeasti, kun menetämme keskimäärin hyvin palkattuina perustyötämme halvempien toverien tehdassaleihin. Seuraavaksi mm. Kiinassa 340.000 joka vuosi valmistuvaa yhtä pätevää insinööriä saapuu osaksi maapalloistuneen markkinatalouden työkentille imaisemaan töitä puolta pienemmällä palkalla. Nämä uhkakuvat ovat todellisia. Me olemme pieni kansakunta, joka turvaa todellisuudessa vain itse itsensä. Me olemme täydellisen riippuvaisia viennistämme (puolet bkt:sta), meidän tuotteiden ja palveluiden tulee olla parempia aina sen mukaisesti, mitä ne ovat kalliimpia.
Huomista ei voida jakaa nyt. Meidät on jo nyt varustettu yhdellä maailman suurimmista ekojalanjäljistä; kulutamme yksinkertaisesti liikaa. Huomisen tie on säästämisen tie - meidän on pakko vähentää kaikkea välitöntä ja välillistä turhuutta. Vastuun ja ymmärryksen kokonaisuudesta on kasvettava mittoihin, jotka sopusointuvat luonnon kantokykyyn.
Me emme ole yksin täällä. Maapalloa jakaa 6,5 miljardia muuta ihmistä. Länsimaat, eurooppalaiset ja amerikkalaiset etunenässä ovat osuutensa jo ottaneet ja nyt jaamme ulkoistumisina, työpaikkasiirtoina ja toimeliaissiirtoina sitä aiemmin ahnehdittua kasvuraaka-ainetta muille kehittyville maille, nyt on heidän vuoronsa.
Pallollamme on menossa maailmanlaajuinen resurssien, raaka-aineiden ja työvoiman täysuudelleenjako. Meille jää nyt sopeutumisen aikakausi - tämä vuosisata on kaukoidän ja Kiinan vuosisata. Kiinalaisilla alkoi erityinen kultainen sianvuosi, joka on vain kerran 60. vuodessa - tunnetusti he ovat enneherkkiä ja uskovat loputtoman positiivisuutensa ratkovan meidän silmissä heidän massiiviset ympäristö- ja kaupungistumisen ongelmat. Suomi lähestyy osaltansa myös uusia valintoja kumppaneiden etsinnässä.
Nykyinen entisen maailman puoluepolitiikka on muutoskyvytön. Se elää menneisyydessä uskoen kaltaisemme taloudellisen hyvinvoinnin kasvuun, elämän automatisoitumiseen helpottamaan työtämme, liikkumistamme kuin myös turvallistamaan lintukotoamme luonnolle tunnistamattomaan muotoon.
Huomisen arvoja ovat osallistuminen, joukkoon kuuluminen ja hyväksytyksi tuleminen. Näillä elämän arvoilla saavutetaan luontaista sietokykyä oppia hyväksymään materia- ja energiakuluksemme alentaminen merkittävästi - sillä maapallollinen vastuunkanto alkaa sieltä, missä tämä talouden materiaalinen kasvukulutus synnytettiin.
Meillä eurooppalaisilla on nyt vastuunkantovuoro, jonka EU aloitti uusilla päästövähennystavoitteilla. Koko EU saa yhtenäisyyden synnytetyksi julistamalla historiallisen yhteiskuntaongelmien tuote- ja palvelukehityksen käyntiin nyt ja heti - sen nostaen maanosamme takaisin osaajien joukkoon, missä massiiviset ympäristöongelmat lieveilmiöineen padottiin, eristettiin ja eliminoitiin.
Huominen politiikka on kansalaisvaikuttamista suoraan - kansa ottaa enemmän ohjia omiin käsiinsä ja rakentaa mekanismit uudelle hallintojärjestelylle. Taloudeltaan yhtenäistyvä Eurooppa ei silti poista kansallisia kokonaisuuksia, vaan oma ympäristö ja kanssaihmiset säilyttävät omaa keskinäisyyttään. Edustamista tarvitaan, mutta huomisen järjestelmissä sillä on jatkuva valvonta ja vaihtotakuu koko kaudeksi. Ja lopulta Maamme laulua on mukava kuunnella.
Ilkka Luoma
0400 607080
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
___________________________
Kuva 1:
DSC_6928.JPG. 17. helmikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
Kuvalinkki 1:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/399987713/ --
Kuva 2:
IMG_0226.JPG. 22. helmikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
Kuvalinkki 2:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/399987722/ --
Kuva 3:
B0002784.JPG. 28. toukokuuta 2005. Copyright by Ilkka Luoma 2005. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
Kuvalinkki 3:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/400006796/ --
Kuvateksti 1:
Alkanut kultaisen sian vuosi kiinalaisessa kalenterissa 17. helmikuuta 2007 aloittaa lopullisesti napaisuuden siirron Tyynen valtameren yli Aasiaan ja Kiinaan. Suomen kiinalaiset järjestivät ensimmäisen kerran Uuden Vuoden juhlansa Suomessa. Hyvää ja läheistä yhteistyötä kuvasti meidän ja heidän värein maalatut lohikäärmeet, joita kannattelivat niin suomalaiset kuin kiinalaisetkin. Suomi on uusien kumppanien valintatilanteessa. Suomen Kiina-Suomi seura oli myös kiinalaisten vuosijuhlan järjestelyissä mukana.
Kuvateksti 2:
Suomalaisille urheilu on tärkeä yhteenkuuluvuuden luoja. Suomen sisäisessä jääkiekko-ottelussa kohtasivat pääkaupunkiseudun rahajoukkue Jokerit ja savolaisten Kalpa. Raha hävisi tällä kertaa yhteishengelle ja tsempille. Savolaiset voittivat rehdillä ja yritteliäällä pelillä kymmenen kertaa rikkaamman helsinkiläisseuran. Voitto lähtee viime kädessä yrittämisestä, yhteenkuuluvuudesta ja päämäärästä sekä halusta saavuttaa päämäärä. Pieni voi mainiosti nujertaa suuren, kuten tässäkin kävi, Kalpa voitti Jokerit 4-1.
Kuvateksti 3:
Koijärviliike oli uranuurtaja jo pari kymmentä vuotta sitten. Luonto ja taloudelliset oppiarvot eivät juuri koskaan kohtaa. Rahan liikkeet ovat miltei aina vastoin luontoa ja tämän sisäistä harmoniaa. Ihminen on rahan liikkeiden aisankantajana vastoin luontoarvoja. Kuvassa harvinaisen kaunis järvimaisema Espoon Nuuksiosta. Tämä kansallispuisto on monille ihmisille henkireikä talouden juoksupyörästä. Espoo on ymmärtänyt ylläpitää viherkeuhkoa kaikille pääkaupunkiseutulaisille. Mainittakoon, että Sipoo Helsingin itäpuolella voisi olla toinen keuhko meille stressaantuneille kaupunkilaisille. Ville Komsi oli kansalaisaktivismin yksi esikuvista rohkeilla suoratoimillaan virka- ja rahavaltaa vastaan. Maailma on nyt muuttumassa ymmärtämään Villen työn arvon.
Obaman opit ja keinot ovat samaa kuin kuulun paroni von Mynchausenin seikkailut, eli jos maassa olisi rivat niin nostaisin. Innostuksesta ei ole apua jos ei ole kykyä ja koeteltua kansalaiskuntoa.
Obama on sopiva kulissi jonka avulla "talouskriisin" hoitoon aiotut biljoonat ohjataan samaan osoitteeseen kuin nekin taalat jotka sen aiheuttivat- siis on voittojen kotiuttamisen aika.
On vahinko, että tarvitaan eestiläisiä kertomaan suomalaisille muutakin totuutta, kuin mitä saamme lukea Hesarista ja kuulla Yleltä. Kuule Iivi, onko siellä vielä lisää sinunkaltaisasi? Me tarvitsemme teitä. Näiden kommenttienkirjoittajien enmmistön mielipiteet me olemme jo kuulleet moneen kertaan näiden viime vuosikymmenien aikana. Olisi jo aika kuulla enemmänkin jotain muuta. Me emme itse kykene siihen, valitettavasti.
Haaste näissä ulkomaalaisissa mielipiteissä on se, että ne johtavat vähitellen siihen, etteivät eurottuneet enää keskity suomalaiseen arkeen, vaan oikeudenmukaisuuden vuoksi keskittyvät siihen, miten Yhdysvallat saa syrjäytettyä Elfin, Agipin, LUKoilin tai vaikka Nesteen Irakin öljykentiltä, jotta tilaa saataisiin Exxon Mobilille, Chevron Texacolle tai Shellille.
Toinen nykyaikainen ajattelu johtaa siihen, että Suomesta tulee samanlainen sotilaallinen tyhjiö kuin Venäjästä ja Virostakin. Lisäksi kehitysalueet ja maidontuotanto jätetään heittille jne.
Itse asiassa kritiikön ulkomaalaisten kaupunkilaismielipiteiden ihannointi osoittaa henkistä alamaisuutta ulkomalaaiselle vaikutukselle. Ei joku Viro ole hoitanut 1920- ja 1930-luvulla edes sisäisiäkään asioitaan mitenkään fiksusti, koska siellä valtionpäämiehen piti kaapata valta ja ryhtyä diktaattoriksi, jotta olisi saatu "vakautta".
Virossa kyllä podetaan edelleen Neuvostoliittoa, mutta potijoina ovat ne, jotka ovat nauttineet neuvostomaailmankatsomuksen mukaista opetusta koulussa ja nuorisojärjestössä. Viron neuvostoriippumaton poliitikko on maan presidentti, mutta hän onkin amerikkalainen radiopropagandatyöntekijä, joka on asioista vielä enemmän pihalla kuin tasavallan presidentti Martti Ahtisaari SAK:sta ja tupokartellista.
Viro on ollut niin kauan uudelleen itsenäinen, että myös henkien taistossa olisi varaa ottaa edes hieman löysemmin rantein. Toisaalta onhan suomalaisiakin, jotka ovat edelleen Karjalansa kanssa jääneet henkisesti kestän 1944 taisteluhautoihin Kannekselle.
Jotkut ovat todellakin siellä juoksuhaudoissa ja näkevät painajaisia edelleenkin. Nämä juoksuhautamiehet eivät ole kohta enää vaatimassa mitään.
Tavallinen duunari ei pääse koneen ääreen tuohon aikaan ( klo 9.39 ), joten
puhut työsi puolesta asiasi. Ja asiasi on juuri se, minkä takia kirjoitin kommenttini.
Mielenkiintoista että oikeistolainen ehdokas näin suoraan kertoo hyvinvointivaltion olevan visionsa ulkopuolella. Minusta Kokoomus voitti vaalit kertomalla nimenomaan että se on sisäpuolella. Kunpa kaltaisesi suorapuheinen nainen olisi ollut kertomassa valitsijoille miten asiat oikeasti oikealla ovat.
Voisitko muuten maahanmuuttajana mitenkään kommentoida Kokoomuksen Suvaitsevaisuus-teemaa?
Kumpikohan näissä asioissa on toiminut yllyttäjänä: virolaiset vai suomalaiset? http://www.verkkouutiset.fi/tulosta.php?id=138845
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 68 kommenttia