Lista vai ihminen?
Keskustelu vaalirahoituksesta on tuonut taas julkisuuteen niin kutsuttujen pitkien listojen puolustajat. Heidän mielestään meidän ei pitäisi äänestää vaaleissa ehdokkaita, vaan pelkästään puolueita. Silloin puolueiden eliitit, eivätkä kansalaiset, päättäisivät, ketkä pääsevät edustamaan kansaa europarlamentissa, eduskunnassa ja kunnallisvaltuustoissa.
Listavaalijärjestelmää käytetään monissa eurooppalaisissa maissa, vaikkakin muokattuna niin, että valtavan äänimäärän kerännyt ehdokas pääsee listoilla jonkun verran eteenpäin. Myös Suomessa listoilla on nyt jo väliä: puolueille jaettujen äänten perusteella vähemmän ääniä saaneet yksittäiset ehdokkaat voivat ohittaa enemmän ääniä saaneet ehdokkaat vähemmän suosituista puolueista. Suomalainen nykyjärjestelmä on tiukempiin listavaaleihin verrattuna kuitenkin huomattavasti demokraattisempi. Ehdokkaiden sijoitus puolueen sisällä riippuu vain äänimäärästä – se on siis kansalaisten päätettävissä.
Ehdotukset epädemokraattisempien listavaalien käyttöönotosta kummastuttavat, kun samanaikaisesti eliittiä huolestuttaa kansalaisten kuihtuva kiinnostus politiikkaan. Kun poliitikkojen työ koetaan jo nyt liian etäiseksi arjen näkökulmasta, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien supistaminen saisi monet luopumaan äänestämisestä. Pitkät listat vähentäisivät kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa paitsi siihen, ketkä heidän asioistaan päättävät, myös päätösten sisältöön.
Yksittäisten päättäjien ja ehdokkaiden näkemykset poikkeavat merkittävästi toisistaan myös puolueiden sisällä. Tv:n vaalikeskusteluissa puolueita edustavat perinteisesti niiden johtajat, mutta internet on luonut kaikille ehdokkaille entistä paremmat mahdollisuudet tuoda esiin näkemyksiään, muun muassa vaalikonetenttien ja blogien avulla. Äänestäjällä on siten myös paremmat mahdollisuudet selvittää ehdokkaiden mielipiteitä ja huomata myös ehdokkaat, joilla ei ole varaa näkyvään mainontaan. Näin ollen edustuksellinen demokratia on nyt demokraattisempi kuin koskaan. Sekö joitakin päättäjiä häiritsee?
Vaalikoneiden vastaukset paljastavat näkemyseroja puolueiden sisällä tai samankaltaisia näkemyksiä yli puoluerajojen. Vaikka testikysymykset ovat usein turhankin yksinkertaistettuja, vastausten perustelut avaavat ehdokkaiden ajatusmaailmaa. Monien testaajien tuloslistat – myös omani – ovat puoluepoliittisesti hyvinkin kirjavia. Eri puolueiden ehdokkaat asettuvat ”paremmuusjärjestykseen” kutakuinkin vuorotellen, ja saman puolueen ehdokkaita saattaa löytyä listan alku- ja loppupäästä. Eri vaalikoneet antavat myös erilaisia tuloksia riippuen siitä, minkälaisia kysymyksiä ne korostavat.
Äänestäjä voi valita ehdokkaansa puhtaasti asiakysymysten perusteella, tai hän voi poimia suosikkipuolueestaan itsensä kanssa tärkeistä kysymyksistä samaa mieltä olevan ehdokkaan. Näin sisältökysymykset korostuvat mainonnan ja ehdokkaiden virallisen aseman kustannuksella, ja puolueiden kannattajat pystyvät vaikuttamaan puolueiden kehitykseen: vaaleissa pärjäävät ehdokkaat, joiden mielipiteillä on kansalaisten tuki, ja he puolestaan muokkaavat puoluettaan äänestäjiensä näköiseksi.
Pitkien listojen politiikka kääntäisi tämän aidosti demokraattisen kehityksen. Puolueiden sisäiset hierarkiat vahvistuisivat, ehdokkaiden keskeinen kilpailu listapaikoista kasvattaisi eliitin valtaa ja vaikeuttaisi uusien ajatusten esilletuloa. Politiikasta tulisi rivikansalaisen silmissä entistäkin tylsempää ja etäisempää, ja se näkyisi kasvavana turhautumisena.
Listavaaleja puolustetaan nyt vaalirahoituksen sotkujen estämisellä, ja vanha argumentti julkkisehdokkaiden äänestämisestä pomppaa taas pintaan. Listavaaleissa valta vaalirahojen käytöstä siirtyisi yksin puolueiden johdolle. Sekö olisi demokraattisempi vaihtoehto? Mikään ei myöskään estäisi puolueita käyttämästä julkkiksia listavaalien vetonauloina. Kansalaisten arvostelukyvyn vähättely on kansanvallan halveksimista. Jos kansalaiset äänestävät vääriä ehdokkaita, miksi he osuisivat oikeaan puolueiden osalta? Tämän logiikan pohjalta turvallisempaa olisi jättää vaalit kokonaan väliin.

Kommentoi 48 kommenttia