Sanojen taikaa

Jälleen kerran loistokirjoitus aiheesta, joka on tärkeä ja jonka jäljet näkyvät niin yliopistossa, virkamiehistössä kuin politiikassakin. Valtiotieteellisestä löytyvät pahimmat tyyristylleröt - ja siellä on monen poliitikon, korkea-arvoisen virkamiehen ja toimittajan tausta.

Tyyristyllerismi ja nollasemanttinen jargon on levinnyt myös vahvoihin teollisuuden aloihin. Asian voi todeta seuraamalla ranskalaisten kieleinkäyttöä heidän selitellessään ydinvoimalan aikataulun jälkeenjäämistä vuosilla.

Eräs tällainen poliittinen harhautus oli nimittää kommunistisia maita kansandemokratioiksi - jotkut tyhmät jopa nielivät sen valheen koukkuineen kaikkineen. Demokratiahan tarkoittaa kansanvaltaa. Kun siihen laitettiin eteen sana kansan (kansankansanvalta), niin vasemmistolaisille se tarkoitti vahvempaa kansanvaltaa, vaikka käytännössähän se tarkoitti diktatuuria. Toinen harhautus näissä kansandemokratioissa oli, että niiden annettiin ymmärtää olevan itsenäisiä valtioita, vaikka käytännössä ne olivat Venäjän miehittämiä valtioita, joissa oli Venäjän asettama nukkehallitus, jota johdettiin Moskovasta.

"Maltillisen vasemmiston tavoitteet ovat valtavirtaistuneet" Eiköhän tässä ole käynyt just toisinpäin. Punakapinankin tavoitteista taitaa olla toteutumatta vain kieltolaki.

Tämä oli taas tätä löysää "nykyään sitä ja tätä"-huttua, jossa jostain olemassaolevasta tai kuvitellusta poliittisesta vastustajasta rakennetaan olkinukkea ja syydetään sanoja heidän suuhunsa. Tässä tapauksessa tuo vihollinen lienee poliittinen vasemmisto, josta kirjoittaja NYT-liitteen mukaan erkani kun sai päähänsä, että siellä kannatetaan yhä Neuvostoliittoa (kumma kun Vasemmistoliitto ainoana puolueena vaati Vanhasta boikotoimaan Kiinan olympialaisia). Tällainen tyyli on hyvin tuttua esim. Jussi Halla-ahon ja monien muiden maahanmuuttajia ja islaminuskoa kritisoivien henkilöiden teksteistä. Itse asioista ei tarvitse puhua kunhan esitetään väitteitä siitä mitä "multikultit", "mokut", "feminatsit" ym. vihollistahot sanovat ilman, että tarvitsisi edes eritellä KUKA on sanonut - aina voidaan luoda joku "Tyyristyllerö" ilman, että hahmon tarvitsisi olla kytköksissä reaalimaailmaan. Siis ihan oikeasti, kuka voi rehellisesti väittää, että kuulisi totalitaristisia järjestelmiä kutsuttavan useinkin demokraattisiksi tai että joku tietty taho käyttäisi systemaattisesti tällaista kieltää? Minä en ole tällaista kuullut ainakaan ns. reaalisosialismin kaatumisen jälkeen. Ilmeisesti tässä koko tekstissä on kyse tämän hörhötoimittaja Leena Hietasen sanomisista, joiden kirjoittaja uskoo ilmeisesti vainoharhaisuudessaan edustavan laajempaakin "vasemmiston" kantaa. Oikeastihan demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioitus Suomen poliittisessa elämässä on NYKYÄÄN korkeammalla kuin koskaan ennen, eikä sitä yksittäiset hörhöt miksikään muuta. Hyvä niin.

"Sitten on vielä termi "sananvapaus", jonka sisällöstä käydään kovaa vääntöä. Joskus aiemmin sananvapaus tarkoitti, että henkilöllä oli oikeus tuoda julki omia ajatuksiaan, vaikka ne loukkaisivat toisella tapaa ajattelevia." Sananvapaus siinä mielessä, että saa mielipiteensä vapaasti esille julkisuudessa on demokratian kivijalka. Mielipiteenvapaus on merkityksetön, jos sitä mielipidettään ei saa laajalti toisten tietoon. Kyllähän Venäjällä ja sen miehittämillä alueillakin on ollut periaatteessa mielipiteenvapaus, kunhan sitä mielipidettään ei ole kertonut kenellekään. Lukuisia henkilöitä lähetettiin sotien jälkeenkin Virosta vankileireille siitä syystä, että he kirjoittivat mielipiteensä paperille ja jakoivat sitä "lentolehtisinä". Venäjällä on nytkin mielipiteenvapaus - kunhan pitää mielipiteensä omana tietonaan. Urhea toimittaja Anna Politkovskaja ei pitänyt omana tietonaan, joten hänet ammuttiin. Aleksandr Litvinenko ei pitänyt mielipidettään omana tietonaan, joten hänet myrkytettiin poloniumilla, Jne.

"Avoimuus"..

Ajatuskehitelmä Tyyristylleröstä oli taitavaa sanojen taikuudella leikkimistä sekin, tosin positiivisella tavalla. Ellen aivan väärin muista, sanojen käytöstä tavallaan kuuluisa Paavo Lipponenkin käytti samaa vertausta jossakin uutisoidussa puheessaan. Silloin esitys vain meni jotenkin noin: '...Tyyris [tasaista hengitystä puolen minuutin ajan] Tyllerö. [tasaista hengitystä puolen minuutin ajan] [toinen puolen minuutin hengitystauko yleisöön katsoen, koska lause loppui ja samalla naurahtaen] Sitä kai [tasaista hengitystä puolen minuutin ajan] ...' En yhtään muista, mitä hän ajoi takaa vertauksella, koska luultavasti nukahdin ennen virkkeen loppua. Sanoilla leikkiminen näyttää joskus hullunkuriselta, kuten uutisissa Venäjän ensimmäisistä duuman vaaleista neuvostovaiheen jälkeen. Silloin kaikkien puolueiden haastatellut edustajat nimittivät toisiaan muutaman päivän sisällä fasisteiksi. Se lienee siinä maassa hyväksi havaittu taikasana. En malta olla aiheeseen liittyen kertomatta taas vuosikymmenten takaista kokoomuslaisten jouluvitsiä: hotellissa tapahtui murha ja tutkimuksissa selvisi, että mahdollisia syyllisiä ovat vain pappi, joulupukki ja demokraattinen sosialisti. Kuka oli siis syyllinen? Tietenkin pappi, koska joulupukki ja demokraattinen sosialisti ovat vain mielikuvitusolentoja.

Demokratia on todellakin käsite, jonka katto on leveä ja seinät matalalla. Yleensä D:tä käytetään peittelemään demokratian vajetta, vaikkapa Saksan, Korean, Kongon yms. demokraattisissa tasavalloissa. Tai sitten D-sanaa käytetään kuvaamaan kaikkea omasta näkökulmasta hyvää ja oikeata. Tuossa lajissa on erityisesti USA ja varsinkin sen nykyinen hallinto kunnostautunut. D-sana oikeuttaa sen omasta mielestään aivan mihin vain, rikoksiin ihmiskuntaa vastaan esimerkiksi. Keskustelu sanojen sisällöstä on tärkeää koska niitä käytetään niin usein harhaanjohtavasti väärin. Kristinuskoa voitaisiin pitää demonisoivana terminä samalla perusteella kuin sosialismia, sillä yhtä lailla niiden kummankin toteuttamisvaiheilla on musta ja väkivaltainen historia, joka sotii räikeästi niiden aatteiden sisältöjä vastaan. Tuskin inkvisitio, ristiretket tai Kolumbuksen ja Pizarron veriset "löytöretket" sen kunniakkaampia meriittejä kristinuskolle olivat kuin Neuvostoliitto sosialismille. Natsiaate sen sijaan toimi ideologiansa mukaan, ja siksi natsi sanana voi ansaita negatiivisen arvolatauksen. Tässä yksipuoliseksi kääntyneessä keskustelussa on tietysti unohdettu kommunisti -sana ja sen alalajikkeet kuten stalinisti, taistolainen tai änkyrä, puhumattakaan sosialistista erilaisine haukkumaversioineen, joita nykysuomessa käytetään kuvaamaan kaikkea pahaa ja vieroksuttavaa. Näistäkin pyritään nyt tekemään natsin tai fasistin veroinen kaiken demonisoiva käsite. Mutta keskustelu termeistä on toki tervetullutta, kun ymmärretään, että tässä nyt puhutaan sanoista ja niiden ymmärtämisestä. Havaitsin että tälläkin keskustelulinjalla käytetään näitä spekuloituja sanoja itse itselleen määritellyssä merkityksessä, kuten myös itse bloginpitäjä sosialismista tai vapaudesta kirjoittaessaan. Ne käsitteet hän näyttää automaattisesti liittävän Viron näkökulmaan Neuvostoliitosta. Niillä on kuitenkin paljon laajempi ja moniselitteisempi merkitys.

on hyvä esimerkki sanasta, joka voi tarkoittaa mitä tahansa. Tai paremminkin, josta ei voi tietää mitä se tarkoittaa.

Masson kirjoituksia on aina ilo lukea. Jos olisin kokoomus niin antaisin hänelle mattopiiskan kiitokseksi. Kunnon tuuletus on lehdenlukijallekin paikallaan. En kuitenkaan malta olla huomauttamatta mitä Tyyris Tyllerö "oikeasti" sanoi: "When I use a word," Humpty Dumpty said in a rather a scornful tone, "it means just what I choose it to mean -- neither more nor less. "The question is," said Alice, "whether you can make words mean different things." "The question is," said Humpty Dumpty, "which is to be master -- that's all." Toki taitava käyttö on master -sanalle ihan hyvä käännös, siitä tosin katoaa tällöin herra ja isäntä -aspekti. Sananvapaudessa on sekin hieno ominaisuus, että saa käyttää haluamiaan sanoja (lähes aina) ja antaa niiden merkitä mitä haluaa (lähes aina). Ehkä on liioiteltua sanoa Viron yhteydessä apartheid tai demokratiavaje mutta sananvalinnasta huolimatta X ei katoa. Oli se sitten Viron venäläisten osallistumattomuutta tai virolaisten integraatiopolitiikattomuutta niin epäilemättä on Y että maassa asuu suuri osa ihmisiä jotka eivät osallistu poliittiseen päätöksentekoon ja joilta puuttuu demokraattinen edustus. Äänikin kuitenkin tulee esille jotain kautta - joko "punaista viivaa" vetämällä tai polttopullolla. Kaukaa on hyvä neuvoa ja meillä häkämiesten kokoomuksessa tiedetään parhaiten miten toisten turvallisuuskysymykset tulisi hoitaa joten en malta olla neuvomatta: integroikaa Z päätöksentekoon. Pidemmän päälle halvempaa.

Suomessa on vahva kommunistinen perinne, mutta se elää nykyisin yksinomaan mediassa ml. kulttuurityöntekijät ja yliopistoissa, joiden molempien merkitys on marginalisoitunut. Media on globalisoitunut ja yliopistot ovat menettäneet asemaansa osaamisen kehittäjänä, tiedon lähteenä ja sertifioijana globaaleille yksityisille yrityksille. Media ja yliopistot olivat kuitenkin vielä 1970-luvulla merkittäviä kansallisia instituutioita ja siten strategisia aloja, joiden kautta Neuvostoliitto pyrki horjuttamaan suomalaista yhteiskuntaa. Nämä 1970-luvun nuorkommunistit ovat nyt vielä 10 vuotta työelämässä toimittajina, taiteilijoina ja professoreina ja heillä on myös opetuslapsia. Venäjän viimeaikainen talousnousu lienee aktivoinut ja rohkaissut kommunisteja esiin koloista, esimerkkinä pari kohunaikkosta. Kuinkahan paljon kommunismissa lopulta onkin (ja oli) vain venäjämielisyyttä; suuren naapurin vallanpitäjiä mielistelemällä tavoitellaan omaa etua. Mutta tämän merkitys globaalissa Internet-taloudessa on kääpiöitynyt.

Vaikka sanat määriteltäisiin samalla tavalla, silti ne käsitetään eri tavalla. Esim. Isänmaa. 60-luvun loppupuolella eräs sotiemme veteraani sanoi minulle: "Jos miehellä oli vain luteinen sänky, jos sitäkään, mitä isänmaata hän puolusti?" 70-luvulla meillä piti olla demokratia. Kekkonen valittiin poikkeuslailla. Kaikki puolueet ylistivät Neuvostoliittoa. Vaiettiin ja vaiennettiin. Toimittajia juoksutettiin Tehtaankadulle, josta määrättiin mitä saa sanoa ja mitä ei. Oli vain yksi virallinen totuus. Kiellettyjä kirjoja Suomessa oli satoja metrejä. Neuvostoliitosta Suomeen paenneita pakolaisia nimitettiin loikkareiksi ja heidät palautettiin Neuvostoliittoon teljettäväksi vankiloihin ja mielisairaaloihin. Olisi voitu kuljettaa hiljaisesti edes Ruotsiin. Sanojen merkityksestä mieleeni tulee kanadalainen filosofi McLuhan hänen sanoessaan, ettei aina käsitä mitä hän on milloinkin tarkoittanut. Sanat ovat puolitotuuksia ja usein on mahdollisuus tulla väärinymmärretyksi.

Olipa raikas tuuletus, kiitoksia kolumnista. Täytyy kyllä todeta, että se keskeisin termi jutusta unohtui: tasa-arvo. Nykymedia Suomessa HS:n johdolla on ottanut käsitteen "tasa-arvo" suoraan feministiseltä liikkeeltä. Johtuen ehkä siitä, että suuri osa hesarin toimituskuntaa edustaa ko. liikkettä.. Tasa-arvo. Aivan kuten kansandemokratia ei ollut kansandemokratia, ei tasa-arvollakaan haeta todellista tasa-arvoa. Feministinen liike nyt jo täysin avoimesti tunnustaa hakevansa Orwellin maailmaa muistuttavaa eriarvoisuutta, jota tasa-arvoksi kutsutaan. Kyse on häikäilemättömästä oman sukupuolen etujen ajamisesta, ei mistään todellisesta tasa-arvosta. Eräs naistutkija ( toimittajan nyökytellessä vieressä päätä ) totesi Ylen haastattelussa keväällä, ettei tasa-arvo merkitse sitä, että yhteiskunta asettaisi esim. myös naisille asevelvollisuusvelvoitteen, koska miehille se on joskus asetettu. Ai eikö? Eikä tasa-arvo merkitse sitä, että sektorit joissa naisille on onnistuttu turvaamaan miehiä paremmat edut tulisi nyt tinkiä naisten kustannuksella. Ai eikö? Mitä se tasa-arvo sitten on? Minulta on mennyt ohi. Kas näin se Orwellin opus toteutuu ihan käytännön maailmassa.

Provosointi näyttää olevan moderni tapa herättää julkista keskustelua. Sananvapaus kattaa kriittiset kannanottot ja shokeeraavan kielenkäytön sekä jopa tiettyyn rajaan saakka loukkaavatkin mielipiteet. Oma ärtymys ja mielipaha silloin kun mielipiteitä kärjistetään toisesta näkökulmasta ei ole syy rajoittaa sananvapautta. *** Väittämä, että sanoilla ja merkityksillä on tai pitäisi olla tiukka suhde taitaa olla tiukkanutturaisen kielipoliisin romanttinen päiväuni. Sanat eivät ole yksiselitteisiä ja niiden merkitys on aina tulkintaa, esim. yksinkertaisen kysymyksenkin ”Haetko minulle mäyräkoiran Tallinnasta” voi ymmärtää kahdella tavalla. Demokratia on häilyvän monimerkityksellinen termi ja siten ajasta ja paikasta riippuvainen. Googlen haulla ”What is democracy” tuli vaivaiset 6 950000 miljoonaa osumaa. Voiko kukaan määritellä demokratiaa universaalisti, absoluuttisesti ja tyhjentävästi tarkoittamaan vain yhtä ja tiettyä asiaa?

Onko esimerkiksi tasa-arvoa Eduskunnan laatima laki Eräiden Naisjärjestöjen Valtionavusta tai Asetus Kaikkinaisen Naisen Syrjinnän Poistamisesta; tai se, että 2002 isyyslain muutoksella ei "tietyissä" tilanteissa aviomiehellä ollut haasteoikeutta avioliiton aikana syntyneeseen lapseen nähden. Oikein laissa on ettei syrjintää ole raskauteen liittyvät "eritys" suosimiset. Missä sitten kulkee raja syrjinnän ja tasa-arvon kesken; jos kaikki edellä mainitut ovat "ilmiselvästi" tasa-arvon käsitteen sisään "sopivia". Onkin Suomen "oikeuslaitos" täynnä juttuja; jotka on lasten suojelimiseen vedoten paras julistaa salaisiksi. Kuitenkin miesten tasa-arvon kannalta ne taas kuuluisi julkistaa ! Onkin jopa Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto EOK sivuillaan julkistanut lähettäneensä YK-toimielimeen kirjelmän, jonka mukaan Suomen "virallinen" raportti Suomen ihmisoikeuksista on vähättelevä. Sikäli olen samaa mieltä, koska Eduskuntaan Kimmo Sasille jo vuosia sitten toimitettu Miesten syrjintä huoltajuusasioissa-adressi 6000 "hyväksyneen" tiedot sisältäen on yhä Eduskunnassa käsittelemättä. Jopa ihmisoikeustuomioistuin on näitä koskevia suomesta lähetettyjä valituksia "seulonut" kovalla kädellä. Moni virkamies ja kansanedustaja vielä 2006 oli sitä mieltä, että sosiaaliviranomaiset eivät ole sukupuolineutraaleja. Kas kummaa tilannen on täysin korjaantunut vuodessa ... ainakin jos lehtiotsikoita on uskominen. Kas kummaa ... mutta kuitenkin naisten ajama "anonyymi" hedelmöityshoito on kieletty ja joutuvat käyttämään Tanskalaista "tavaraa". Ei siinä mitään ihmeellistä olisi; ellei jo alkuperäisen hedelmöityshoitolain esitöissä olisi varoitettu "anonyymin" hedelmöityksen vaaroita ... varsinkin, kun Lasten Oikeuksien Sopimus velvoittaa takaamaan (lapsella on oikeus tietää alkuperänsä). Olikin kiire saada laki voimaan ... pitikö siis nuo lapset uhrata kansanedustajien vaalialttarille ? Yksikään kansanedustaja ei ole ääntäkään päästänyt taatakseen näille Eduskunnan voimin rikoksen uhriksi joutuneille edes Oikeusgeneettisen avioliiton esteiden tutkinnan valtion varoin. Avioliittolaista löytyvät selvät pykälät aviopuolisoehdokkaiden liian läheisen sukulaisuuden poissulkemiseksi. Todellisuudessa näillä "anonyymeillä" eduskunnan voimin "tehdyillä" lapsilla ei tätä oikeutta ole. Hedelmöityshoitolailla Heiltä ihmisoikeudet vietiin. Asia olisi voitu korjata jo 2006 ja 2007; jos Suomen "oikeus"laitos olisi ollut halukas toisen tapauksen yhteydessä antamaan ratkaisun Oikeusgeneettisen avioliiton esteiden tutkinnan sallimisesta. Nyt saadun "salaisen" päätöksen mukaan edes asianosaisella ei sellaiseen ole mahdollisuutta; jos yksikin asianosainen asiaa vastustaa. Muistan vielä lehtien kansikuvissa äitien leveät hymyt; kun hedelmöityshoitolakia markkinoitiin. Hyvin kyllä markkinoitiinkin; mutta tyystin unohdettiin Tärkeimpien eli lasten ... Suomen tulevaisuuden toivojen ihmisoikeudet. Ei ole enää otsikoissa näkynyt kommentteja Hedelmöityshoitolaista; paitsi Tanskalaisen "tavaran" suhteen. Mielestäni saisivat anonyymit varastot ehtyä, ellei "oikeuslaitos" ja Eduskunta uskalla tätä lainsäädännöllisesti toteutettua ihmisoikeusloukkausta käsitellä. Kysymyksessä ei olemassaolevien aineistojen perusteella todellakaan ole vahinko; vaan kansanedustajien tietoisen valinnan seurauksena toteutettu IHMISOIKEUSLOUKKAUS LAPSIA KOHTAAN. Jota sivuavan valituksen 3 "ihmisoikeus"tuomaria 27.3. 2008 "seuloi". Hyvän maailman me olemme lapsillemme jättämässä !

Kansakunta oppositioituu ja jakaantuu vedenjakajahallituksesta (ns. "nykyruotsinmalli", kts. viimeiset kannatuslukemat Fredrik Reinfeldt´in nykyhallitukselle) [ ... yhteiskunnan yleisessä terveydenhuollossa jonotetaan, odotetaan ja saadaan yksipuolistuvaa palvelua - samaan aikaan yksityisellä puolella hoidot paranevat ja käsittelyajat nopeutuvat. Kansakunta seisoo vedenjakajallaan, missä pienen ryhmän tulotaso nousee suhteettomasti ja suuri osa leijuu jatkuvassa YT-uhassa ... ] Hallitus on juuri muodostumassa/ muodostunut, siitä on tulossa suomalainen omakutoinen vedenjakajahallitus, jossa kohtaa kulutuksellinen markkinatalous vihreyden edustaessa vain sävyä markkinavoimien kirjokentässä. Samalla Suomi sai sosiaalidemokratian muutoskriisin oppositiossa, jossa eilisen suuri on tämän päivän pieni, vaikkei ero ollutkaan vastuuseen kuin 24.000 ääntä. Suomi kohtaa ongelmansa seuraavien neljän vuoden aikana vedenjakajalla, jossa kiihtyvä kulutusjuhlallinen markkinatalous vastuullisuusepistolastaan huolimatta siirtää vakavien ongelmien käsittelyä tuonnemmaksi. Samalla muodostumassa oleva hampaaton entisen määrityksen vasemmistoaatteellisuus etsii juuriaan ja huomistaan kriisissä, jossa edessä on vain muutos. Sosialidemokraattinen puolue ei hävinnyt vaaleja, vaan vaalit hävisi Suomen kansa passiivisuudessaan. Kansakunnan eheys mitataan kriiseissä ja seuraavalle hallitukselle luotiin nyt vedenjakajan kriisi kansakunnan hajotessa kahteen eri osaan ja leiriin. Toiset rikastuvat rikastumistaan - viime kädessä peruskuluttajan kukkaroista ja toinen puoli aloittaa köyhtymisensä niin taloudessa kuin henkisyydessä. Suomi joutuu maapallollisen työnuudelleenjaon kouriin - me menetämme kilpailussa kalliin kustannusrakenteen myötä suotuisan meitä elättäneen vientiylijäämän, joka yli 10 vuotta on tahkonnut varoja osinkoina ja tulonsiirtoina - enimmäkseen investointeina ulkomaille. Yhteiskunnan palvelut aloittavat rapautumisensa samalla kun vaihtotase vääntyy miinukselle - nyt se porskuttaa maailmanlaajusestikin uskomattoman hyviä lukuja. Loistoristelijä toisensa perään saa tilausmerkinnät telakoillemme, mutta tämäkin aika juoksee vielä vähiin. Puoluepolitiikka hävisi kautta linjan vaalit, jossa kansakunta heitti viestin passiivisuudessaan koko riemunkirjavalle puoluekentälle. Kansa on väsynyt sisällyksettömiin sanoihin, kansa on väsynyt 12,5 eurosentin hymistelykorotuksiin selostustekstillä kuinka valtiovalta ottaa osaa mahdollisuuksien rakentamisiin meille perusihmisille ja kulutuksen lähtökohtavoimille. Demarit jäävät oppositioon keräämään aatettaan, voimaansa ja uutta linjaa, jossa kansakunta kohtaisi joukkohengen, yhteenkuuluvuuden ja tarpeelliseksi tuntemisen olotilan. Oikeudenmukaisuudesta ei tarvitse suuresti puhua - se ei koskaan täysin toteudu, sillä ihmiset ovat yksilöllisesti laumasieluja ja heillä on mielipiteensä. Vain koko kansakuntaa vahvasti uhkaava tekijä muodostaa kokonaishengen, jossa oikeudenmukaisuutta yhtenäisenä on helpompi jakaa. Yhtenäinen ja motivoitunut kansakunta kestää myös alenevan kulutusvoimakehityksen paremmin kuin hajallaan oleva. Demarien ajattelukärkeä edustava vielä pikkuriikkisen ulkoministeri Erkki Tuomioja on osaltansa ratkaisijan roolissa. Hänellä on muistikuva ajoista, jolloin yhteenkuuluvuutta luotiin aatteella ja yhteisillä päämäärillä - tuo päämäärä muuten näkyy useasti Tuomiojan takin liepeessä. Rauha on saavuttamaton olotila. Niin kauan kuin on enemmän kuin yksi ihminen, on myös erimielisyyksiä ja näiden ääri-ilmiöinä sotia. Aate on ja istuu kaikissa ihmisissä, mutta nyt se on kadoksissa useilta. Meille on syötetty ajatus vastuullisesta markkinataloudesta. Vastuullisuus markkinataloudessa, siis kilpailutaloudessa, on niin kauan täytenä mahdotonta kun on kilpailullista vastakkainasettelua ja markkinatalous on juuri sitä. Voiton tavoittelu saa aina kohtuuttomia muotoja ja se on Suomessa viime vuosina nähty, erityisesti entisaatteellista oikeistoa lähellä olevat piirit ovat erikoistuneet ansiottomaan kähmintään ja tulonjakoon sellaisilta, jotka todellisuudessa nämä miltei kaikki voitonsaavuttamisedellytykset ovat luoneet. Demareilla on yksi tie Suomessa. Heidän on rakennettava se oikea vastuullinen yhteiskuntatalous ja -henki vastineeksi vääjäämättä epäonistuvalle kasvumarkkinataloudelle. Olemme jo nyt kuluttaneet koko maapallon tilaan, josta ei paluuta aikaisempaan ole. Meillä on jäänyt sopeutumisen nieltävä katkera kalkki, pakkosäästöt ja kulutuksen hillintä. Nämä teesit vaativat toimintaa ja uusdemarit voivat ottaa täältä kansalaisliikkeenä - ei siis enää puolueena - vastuun työmiehen hellään kouraan. Niinistökin viittasi työläisiin, joita me kaikki itseasiassa olemme - meille vaan jää erisuuruisia summia kukkaroon kulutuksen alttarille uhrattavaksi välttämättömyyksiin ja ei niin tarpeelliseen. Kansalaisliikkeet ovat kansakunnan yhteenkuuluvuusryhminä toiminnan ja aatemaailman iholla. Kansakuntaa yhdistetään tavoitteilla, joita ei ole puoluepoliittisesti kuorrutettu sanahelinöihin vailla normaalijärkisen ymmärrystä. Kansalaisliikkeillä on aina kirkkaat tavoitekuvat: kulutus puolitetaan, bensiinin käyttö lopetetaan, kansalaispalkka työvelvoitteella asetetaan, todellinen kulutusvero haitallisuuskorotuksella säädetään jne. Demarit voivat tehdä nyt neljässä vuodessa muodonmuutoksen aktiiviseksi kansalaisliikkeeksi, jossa jäsenyys saa kunnian ja vetovoiman. Henkilöitä vaihtuu ja aate kirkastuu. Kuluttaminen ja hokema täysturvatusta hoivayhteiskunnasta on mahdottomuus, mutta mahdottomuus ei ole luoda henkeä, jossa kaltaisryhmä kokee voimansa toinen toisestaan ja ryhtyy tekoihin päämäärin, jotka ovat kaikille ryhmässänsä samat. Demareiden on kuoriuduttava vuosikymmenien jämähtäneestä esihistoriamuistelosta kohtaamaan nyt vallitsevan kuluttamiseen keskittyvän markkinatalousmekanismin. Kuluttaminen ei ole arvo, se on rasite. Meidän ekologinen jalanjälkemme on yksinkertaisesti liian suuri - yksi maapallon suurimmista. Meidän on varauduttava vaikeisiin aikoihin. Markkinataloushallitus ei ratkaise tämän eikä erityisesti huomisen päivän ongelmia - se ei ole valmis vahvoihin leikkauksiin ja toimiin, joissa kansakunta paimennetaan tekoihin, joita se ei julkisesti halua, vaikka sisimmässään tietää radikaalienkin toimenpiteiden olevan välttämättömiä. Demarit eivät hävinneet SAK-mainoksella, he hävisivät äänestämättömyydelle. Kerskakulutusmainos oli liian todellinen, se vain tehtiin väärin - ruoan, perustarpeemme kanssa ei leikitellä julkisesti. Mässäily oli totuus, jota tapahtuu yhä enemmän tällä vedenjakajalla, jossa tuloerot jyrkistyvät ja vatsanseudut kasvavat. Meidän on tehtävä päätöksiä kansakunnan vahvuudesta, missä kouluttautuminen on lähtökohta 1. Seuraavaksi on tartuttava epämiellyttävään seikkaan - perinnöt ovat tänään ja huomenna suuremmat kuin koskaan ja osa noista varoista tulee menemään vanhusten omaan hoitoon ja huolehdintaan, tulontasaus ei jaksa huomenna enää tätä nykyistä hoivayhteiskuntamallia ylläpitää. Rahaa ei yhteisessä laarissa ole riittävästi. Lähtökohta 1 - kouluttautuminen on jatkuvaa ja koko järjestelmä on pantava remonttiin, edellytykset remontin teolle pitää tapahtua nyt jo tämän vedenjakajahallituksen aikana. Oppiminen, osaaminen, innovaatiot ja ennen kaikkea uteliaisuuden vilpitön hyväksyminen takaavat menestymisemme, esim. ympäristöteknologialalla, jossa voimme nousta sen eräillä osa-alueilla maailman huipulle. Suomalaiset ovat rakentaneet Nokian amerikkalaisille omistajille. Huomenna ei enää kaikki ole myytävissä, me tarvitsemme oman kansallisen omaisuuden, jolla ei ole hintalappua. Lähtökohta 2 - kansalaisiin on puhallettava yhteishenkeä ja se ei tapahdu räikeillä epäoikeudenmukaisuuksilla yhtiöiden tulojen jakamisessa - on luotava uusi ajattelu siitä, ketkä ja miten voitonedellytykset luodaan ja jaetaan. Eriarvoistuva ja uusluokkajakoa lietsova malli on nyt meneillään - osa kansasta on jatkuvan YT-uhan alla, toisaalta jatkuvaa työtä ei enää ole, on vain yrittämisen meininki, jossa olemme itsemme herroja hinnoittaen itsemme kukin tavallansa. Yksilöiden yhteenliittyminen on kansalaisyhteiskunnan suojelluin ominaisuus ja kaikki voivat rakentaa ryhmiä lobbaukseen ja painostukseen - luoden itselleen arvoisensa elämän keskipisteen. Kiina, joka on nouseva maailman valta ja omien sisäisten ongelmien tyyssija ( ja meillä monien selityksien sija miksi meillä menee niin kuin menee...) - voisi antaa meille tuhansia vuosia vanhana historiana yhden hyvän neuvon. Se on ominaisuus, miten huolehdimme itseämme ja ympäristöämme. Kiinalaiselle on tärkeämpää nähdä hyvinvointi lähipiirissänsä kuin pelkästään itsessä. Tämä ero kollektivistisesta ajattelusta meidän individualismiin on se suuri ero, joka nyt nostaa Kiinaa suurimmaksi talousmahdiksi. Kiinalaiset ymmärtävät, että yhteenkuuluvuus, hyödylliseksi tunteminen ja luottamus kokea osallistumista ja oikeudenmukaisuutta omassa ryhmässään on kaiken lähtökohta. Yksilö on valjastettu lähipiirin eduksi, ja näin yksilö on turvassa omassa yhteenkuuluvuusryhmässänsä. Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.vuodatus.net http://ilkkaluoma.blogspot.com ............................................. Kuvakokoelma ylläolevaan kirjoitukseen [ 1 - 6 ] : 1) IMG_0602.JPG--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/459184565/ --- Teksti 1) Kuvan kuuluisa patsas Helsingin Hakaniemessä demareiden linnoituksessa kuvastaa ottelua vastakkainasettelusta, joka on jo syntynyt jakamaan kansakuntaa vedenjakajalla. Osa ihmisistä repii yhä enemmän "lattiatason työstä ja -kulutuksesta" itselleen osinkoja, optioita ja palkkioita. Osa taas hylkääntyy leipäjonoihin, terveyskeskusjonoihin ja AA-klinikkajonoihin yksinäistyen osallistumattomuuteen ja hyväksymättömyyteen. 2) IMG_0603.JPG--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/459184593/ --- Teksti 2) Demareiden puoluelinnoitus Helsingin Hakaniemessä peräänkuuluttaa jäseniään palaamaan takaisin, kuin Gabrielille paluukutsu muinoiselta tytöltä. SAK:n kerskakulutusmainos ei hävittänyt demareiden kannatusta, vaan mainoksesta syntynyt ruokapilkkaa koskeva pahennus. Mainos oli edellä aikaansa, mutta liian kirkas - totuutta lienee edelleen vaikea katsoa silmiin ja tuomio oli valmis. 3) IMG_0606.JPG--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/459184605/ --- Teksti 3) Demareiden päälinnoitus, puoluetoimisto sulkee oviaan kesällä aikaisemmin, joko kesäajan takia tai ihmisten vapaa-ajan hyväilemiseksi. SDP "hävisi" Kokoomukselle vain 23.000 äänellä, siis koko maassa. Sauli Niinistö sai yksin 60.000 ääntä demareiden vankalta äänialueelta, SDP siis "hävisi" Niinistölle, ei Kokoomukselle. Vedenjakajatappio oli onni demareille, sille nyt he voivat uudistaa itsensä neljässä vuodessa ja tulla takaisin kansakunnan vastuuliikkeenä korjaamaan syntyneet ja syntyvät virheet. Kansakunta saa herätyksensä kokemaan ympäristönsä tilaa kaikkinensa. 4) IMG_0608.JPG --- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/459184615/ --- Teksti 4) Kaiken päätteeksi kirjoitetaan perunkirjoitus, jossa jaetaan mitä on jaettavissa jälkeenjääville. Tuhkasta on noussut lintuja, niin myös kansalaisliikkeitä. Demareilla on nyt yhdistymisen kausi Vasemmistoliiton kanssa - koko tavallisen kuluttajan ja työtätekevän kansanosan on nyt liittouduttava yhtenäiseksi yhteiskuntavastuuliikkeeksi, jossa rintama ei rakoile. 5) IMG_0611.JPG --- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/459184635/ --- Teksti 5) Vahingossa kuvausteknisesti ilman manipulaatiota saatiin lippu puolitankoon kävelemällä oikeaan kohtaan, jolloin näkymä oli todellisuuden vastainen - samalla tavalla Suomi sai hallituksen, joka on todellisuutta vastaan - se ei kohtaa ymmärrystä ympäristönsä kokonaistilaan, jossa ihminen itse ja ympäröivä luonto oireilee sellaista, mihin "vastuullisella kulutusjuhlalla ja markkinataloudella" ei parannuskeinoja luoda kokonaisuuden ehdoilla. 6) IMG_0612.JPG--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/459184663/ --- Teksti 6) Eduskunta alkaen vaalijärjestelmästä on tulevan remontin esitilassa, nyt paalutetaan perustuksia kestokykyyn mihin yhteiskuntamme joutuu oppimisessa, kouluttautumisessa, terveydenhoidossa, hoivaperiaatteissa, tulontasauksessa ja ennenkaikkea kansakunnan yhteenkuuluvuus- ja osallistumisjärjestelyissä, missä se aivan tavallinen kansakunnan osa saa kokonsa mukaisen sijan valtajärjestelmissä - on syntynyt uusien kansalaisliikkeiden aika. .............................................................................. Ylläolevia linkkien alta saatavia kuvia saa käyttää vapaasti alun kolumnin kanssa. Copyright by Ilkka Luoma 2007 [ 14.huhtikuuta armon vuonna 2007, juuri ennen uuden hallituksen nimeämistä ]

Jo Orwell nerokkaassa kirjassaan "1984" kehitti käsitteen "newspeak", joka propagandistisesti käänsi asiat päälaelleen: "sota on rauhaa" ja "diktatuuri on demokratiaa". Samanlainen diktatuurin viikunalehti on Putinin "suvereeni demokratia", jolla puolustellaan autoritäärinen valta. Myös Leena Hietanen menestyy tällaisessa demagogiassa.

'Pyrkivätkö tyyristylleröt tahallaan upottamaan asiallisen keskustelun moninaisten merkityksien suohon?' Sanalla sanoen, kyllä. L.Hietasen blogissa kirjoittelee myös Petri Krohn, joka oli englanninkielisessä WikiPediassa toimivan Cyber-CCCP:n kiihkeimpiä estofobeja, kunnes sai sinne vuoden kirjoituskiellon. Suomenkieliseen Wikipediaan Krohn on jo perustanut sivut sekä Hietaselle että tämän kirjalle. Näillä ihmisillä on tarkoituksena levittää propagandaansa mahdollisimman laajalle siinä toivossa, että ainakin osa asiasta mitään tietämättömiä henkilöitä uskoisi.